Inkeri Roos-Manninen kertoo, että palaute on hyvä ymmärtää vuorovaikutuksena, johon molemmat osapuolet vaikuttavat. Se ei ole vain yksisuuntainen tiedonanto.
– Asiantuntijatyössä johtajalla ei ole välttämättä palautetta valmiina, vaan palaute voi muotoutua johtajan ja johdettavan yhteisessä vuorovaikutuksessa, Roos-Manninen sanoo.
Hän kertoo, että perinteisen palautteen antamisen sijaan johtajan roolissa korostuu työstä keskusteleminen.
– Asiantuntijatyön itsenäisyys ja itseohjautuvuus korostavatkin johdettavan roolia oman työnsä arvioijana, Roos-Manninen sanoo.
Hän haastatteli väitöstutkimukseensa globaaleissa organisaatioissa työskenteleviä johtajia ja asiantuntijoita.
Palaute on monimerkityksinen käsite
Palaute jaetaan kirjallisuudessa perinteisesti positiiviseen ja negatiiviiseen palautteeseen. Jako esittää palautteen mustavalkoisena ilmiönä.
Roos-Mannisen tutkimus kysyykin, mitä palaute oikeastaan on ja mitä se merkitsee tieto- ja asiantuntijatyössä.
Väitöskirjan tulosten mukaan palaute on sateenvarjokäsite, jonka alla on monenlaista palautetta ja erilaisia palautetyyppejä.
– Erilaisissa tilanteissa palaute voi saada varsin monenlaisia merkityksiä, Roos-Manninen sanoo.
Roos-Manninen kertoo, että palaute ei ole vain jälkikäteen annettavaa tietoa siitä, miten asiantuntija on suoriutunut tehtävissään, vaan se voi olla myös suunnitteluvaiheen ennakoivaa palautetta tai meneillään olevaan työhön kohdistuvaa ohjaavaa palautetta.
– Palaute ei ole vain kehittymisen ja arvioinnin työkalu, vaan sen avulla muun muassa annetaan tukea, vahvistetaan itseohjautuvuutta ja näytetään suuntaa. Tilanteet vaihtelevat, samoin palaute, hän sanoo.
Teknologiavälitteisessä palautevuorovaikutuksessa on sekä mahdollisuuksia että haasteita
Roos-Mannisen tutkimuksen mukaan etätyössä teknologiavälitteisen palautteen etuina nähdään oikea-aikaisuus, käytännöllisyys, jaettavuus, näkyvyys ja dokumentoituminen.
Roos-Manninen kertoo, että palautteen teknologiavälitteisyys koetaan kuitenkin haasteena monimutkaisissa ja herkissä palautetilanteissa.
– Vuorovaikutussuhteen laatu vaikuttaa keskeisesti siihen, miten hyvin keskinäinen palautevuorovaikutus onnistuu teknologiavälitteisesti. Johtajien kannattaa tutustua tiimin uusiin jäseniin ja keskittyä rakentamaan laadukkaita vuorovaikutussuhteita sekä kehittämään ja ylläpitämään niitä, Roos-Manninen toteaa.
Etäjohtaminen hankaloittaa alaisten palautteen antoa
Tutkimuksen mukaan teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa alaiset antavat johtajalle harvoin palautetta, koska kriittisen palautteen antaminen koetaan siinä vaikeaksi.
Palautetta voidaan kuitenkin antaa epäsuorasti. Tutkimuksen mukaan vaikuttavia tekijöitä palautteen antamiseen ovat vuorovaikutussuhteen laatu ja se, pyytääkö johtaja palautetta oma-aloitteisesti.
– Asiasta on hyvä keskustella työyhteisöissä, Roos-Manninen sanoo.
Inkeri Roos-Manninen on kotoisin Helsingistä ja työskentelee viestinnän yliopisto-opettajana Aalto-yliopiston Kielikeskuksessa sekä sivutoimisena kouluttajana ja konsulttina yrityksissä ja organisaatioissa.
Väitöstilaisuus perjantaina 5. joulukuuta
Filosofian maisteri Inkeri Roos-Mannisen viestinnän alaan kuuluva väitöskirja Palaute vuorovaikutuksena johtaja-johdettavasuhteessa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 5.12.2025 kello 12 keskustakampuksella Pinni B -rakennuksen luentosalissa B1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Elisa Juholin Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pekka Isotalus, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto.
Tutustu väitöskirjaan.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.