MS-tautia sairastaa arvioiden mukaan noin 2,8 miljoonaa ihmistä maailmassa, ja kyseessä onkin nuorten aikuisten yleisin vakava neurologinen sairaus. Ensimmäiset MS-taudin kulkua muuntavat lääkehoidot tulivat markkinoille vasta 90-luvulla, mutta ala on kehittynyt hämmästyttävän nopeasti ja nykyään käytössä on useita eri hoitovaihtoehtoja.
MS-taudin kulkua muuntavalla lääkehoidolla pyritään vähentämään taudin aktiivisuutta ja sitä kautta ehkäisemään toimintakyvyn heikkenemistä. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että varhain aloitettu tehokas lääkehoito on yhteydessä parempaan toimintakykyyn myöhemmin elämässä.
Ilkka Rauma tutki väitöskirjassaan neljän MS-taudin kulkua muuntavan lääkehoidon käyttöä ja turvallisuutta Suomessa. Tutkituista lääkkeistä fingolimodi ja natalitsumabi ovat niin sanottuja soluliikennöinnin estäjiä, kun taas alemtutsumabi ja kladribiini ovat niin sanottuja immuunirekonstituutiohoitoja. Etenkin alemtutsumabin turvallisuus kiinnosti Raumaa, koska Euroopan lääkevirasto oli juuri tutkimuksen toteutuessa rajoittanut alemtutsumabin käyttöä uusien turvallisuustietojen vuoksi.
— Oli erityisen mielenkiintoista tutkia alemtutsumabia suomalaisessa aineistossa, koska väestömme on osoitettu poikkeavan perimältään muusta eurooppalaisesta väestöstä. On tärkeää selvittää, ovatko kliinisten lääketutkimusten tulokset toistettavissa erilaisissa väestöissä ja olosuhteissa, Rauma kertoo.
Immuunirekonstituutiohoitojen käytön jälkeen ilmaantuneet haitat vastasivat Rauman tutkimuksissa enimmäkseen aiempaa tutkimusnäyttöä, mutta vakavien haittojen ilmaantuvuus alemtutsumabia saaneilla MS-tautipotilailla oli suurempi kuin aiemmissa tutkimuksissa. Tutkimuksesta laaditussa julkaisussa raportoitiin myös tiettävästi ensimmäinen alemtutsumabin jälkeen ilmaantunut tromboottinen trombosytopeeninen purppura. Rauman mukaan on tärkeää, että sekä yleisistä että harvinaisista haittatapahtumista tehdään haittatapahtumailmoituksia ja tieteellisiä julkaisuja.
— Uuden oireen ilmaantuessa kliinikolle ei aina välttämättä tule mieleen, että kyseessä voisi olla kuukausia tai jopa vuosia sitten annetun hoidon haittavaikutus. Tutkimuksemme lisäävät tietoisuutta MS-taudin lääkehoitojen mahdollisista haittatapahtumista ja helpottavat niiden varhaista tunnistamista, Rauma kertoo.
Väitöskirjassa tarkasteltiin myös MS-taudin uudelleenaktivoitumista niillä potilailla, jotka keskeyttivät soluliikennöintiä estävän lääkehoidon. Yhdessä osatöistä osoitettiin, että natalitsumabin keskeyttämisen jälkeen taudin aktivoitumisen riski oli koholla etenkin niillä potilailla, joilla oli ollut useita pahenemisvaiheita tai heikentynyt toimintakyky jo ennen natalitsumabin aloitusta.
— Tulosten avulla pystymme paremmin ennakoimaan myös hoidon keskeyttämiseen liittyviä riskejä. Tulevaisuudessa MS-taudin lääkehoito tulee kehittymään entistä yksilöidymmäksi, Rauma arvioi.
Lääketieteen lisensiaatti Ilkka Rauman neurologian alaan kuuluva väitöskirja Safety of Disease-Modifying Therapies for Highly Active Relapsing-Remitting Multiple Sclerosis tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 11.11.2022 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii Turun yliopiston dosentti ja Kansallisen Neurokeskuksen johtaja Eero Rissanen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jukka Peltola lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2602-9
Kuva: Ulrich Aydt