Sota-ajan kirjeenvaihtoa on käsitelty tutkimuksessa ja mediassa entuudestaan varsin paljon. Huomiota ovat saaneet erityisesti sotilaiden kirjeet vaimoille ja äideille. Ilari Taskisen tutkimus osoittaa, että sota-ajan kirjekulttuuri oli paljon laajempi.
— Sotavuodet olivat Suomen historian vilkkainta kirjeenkirjoittamisen aikaa. Jatkosodan armeijassa palvellut mies kirjoitti keskimäärin 1 400 kirjettä sodan aikana. Miehet eivät suunnanneet suurta osaa kirjeistään äideilleen ja vaimoilleen vaan veljilleen, kavereilleen ja lukuisille naisille.
Sotilaiden kirjeistä kavereille ja naisille ei ole puhuttu, koska ne eivät ole olleet sodan jälkeen muistelemisen arvoisia eivätkä ne ole sopineet käsityksiin miesten sosiaalisista suhteista.
— Miehiä pidetään tavallisesti kyvyttöminä luomaan läheisiä ihmissuhteita eivätkä miehet yleensä puhu ihmissuhteistaan julkisesti.
Sota-ajan kirjeet antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella miesten ihmissuhde-elämiä, koska sotavuosina ne tallentuivat poikkeuksellisesti paperille kirjeisiin. Taskisen tutkimuksen keskeinen havainto on, että miehet kirjoittivat hyvin erilaisilla tavoilla eri ihmisille.
— Perheilleen miehet kirjoittivat tiheästi, jopa päivittäin, koska vaimot ja äidit tarvitsivat kirjeitä helpottamaan huolta vaarassa olevista läheisistään ja tiivis yhteydenpito oli tärkeää perhesuhteiden ylläpitämiselle.
Taisteluista sotilaat vaikenivat kotiin kirjoittamissaan kirjeissä säästääkseen läheisiään huolelta. Veljilleen ja kavereilleen sotilaat kuitenkin kertoivat hyvinkin yksityiskohtaisesti ja innokkaasti taistelukentän tapahtumista.
— Suomalaiset miehet oli kasvatettu sotimaan ja taistelemaan. Sota ja taistelu yhdistivät miehiä, vaikka niitä ei olisi koettu rinta rinnan juoksuhaudoissa. Taistelukokemukset voitiin myös jakaa kirjoittamalla.
Poikkeuksellisin osa sota-ajan kirjekulttuuria oli sotilaiden ja tuntemattomien naisten laajalle levinnyt kirjeenvaihto. Kirjeenvaihtokaveruus oli ennen sotaa ollut harvinaista, mutta sotavuosina siitä tuli koko kansan harrastus, kun sanoma- ja aikakauslehdet täyttyivät sadoista kirjeenvaihtoilmoituksista. Sotilaiden ja naisten kirjesuhteita on perinteisesti vähätelty, mutta Taskinen osoittaa, että niillä oli kirjoittajille usein suuri merkitys.
— Tuntemattomista naisista tuli monelle miehelle tärkeimpiä kirjeenvaihtajia. Kirjeen yksityisyydessä sotilaat pystyivät paljastamaan naisille tunteensa ja heikkoutensa, joita läheisille ja kavereille ei uskallettu näyttää.
Tutkimus osoittaa, että myös mies voi näyttää tunteita.
— Sotilaiden ja tuntemattomien naisten kirjoittelu kuvaa sitä, miten miehet pystyivät sodan poikkeusolosuhteissa luomaan intiimejä suhteita, jotka eivät olleet heille tavallisessa elämässä mahdollisia.
— Toisaalta veljilleen ja kavereilleen sotilaat eivät pukahtaneet vaikeuksistaan. Se kertoo ennakkoluuloista, jotka rajoittivat erityisesti miesten välisiä suhteita sotavuosina ja vaikuttavat niihin yhä tänä päivänä.
Filosofian maisteri Ilari Taskisen historian alaan kuuluva väitöskirja Social Lives in Letters: Finnish soldiers' epistolary relationships, intimate practices, and emotionality in World War II tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 7.5.2021 klo 15 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Jason Crouthamel (Grand Valley State University, USA). Kustoksena toimii professori Marjaana Niemi yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta.
Väitöskirja julkaistaan vain painettuna.