Tulehdussairauksia hoidetaan laajasti vaikuttavilla tulehdusta hillitsevillä lääkkeillä kuten kortisonilla, koska täsmälääkkeitä ei ole. Osa kroonisista tulehdussairauksista on luonteeltaan fibroottisia. Niissä normaali kudos korvautuu arpikudoksella. Tavanomainen tulehdusta rauhoittava lääkitys tehoaa fibroottisiin sairauksiin huonosti ja aiheuttaa etenkin pitkäaikaisessa käytössä haitallisia sivuvaikutuksia. Näistä syistä uusia tarkemmin vaikuttavia lääkehoitoja etsitään aktiivisesti.
Ilari Mäki-Opas tutki väitöstyössään TRPA1-ionikanavaa, joka esiintyy erityisesti hermopäätteissä. Monet ärsyttävät yhdisteet aktivoivat TRPA1:tä. Esimerkiksi suussa olevissa hermopäätteissä TRPA1 reagoi muun muassa sinappiin ja wasabiin ja aiheuttaa pistelevän tuntemuksen. TRPA1 välittää myös kipua ja sen yhteyttä tulehdustauteihin tutkitaan.
Tulehduksen alatyyppien epätasapaino on tärkeä taustatekijä monissa tulehdussairauksissa. Allerginen kosketusihottuma ja sidekudossairauksiin kuuluva systeeminen skleroosi eli skleroderma ovat iholla ilmeneviä tulehduksellisia sairauksia, jotka on aikaisemmissa tutkimuksissa yhdistetty tulehduksen alatyyppiin numero kaksi. Mäki-Opas selvitti, miten TRPA1-ionikanavan salpaus tai sen geenin poisto vaikuttavat näiden sairauksien kokeellisissa malleissa.
Allergisen kosketusihottuman mallissa TRPA1-ionikanavan toiminnan esto vaimensi erityisesti alatyypin kaksi tulehdusvälittäjäaineiden ilmentymistä. TRPA1-salpaajan avulla pystyttiin hillitsemään tulehdussolujen herkistyminen kosketusallergeenille. Lisäksi osoitettiin, että kaksi yleistä kosketusallergeeniä aktivoivat TRPA1-ionikanavaa suoraan.
– Tulokset osoittavat, että TRPA1:tä estävä lääkehoito voisi olla tehokas kosketusallergian hoidossa. Lisäksi tunnettuja TRPA1:tä aktivoivia yhdisteitä voi lähtökohtaisesti epäillä kosketusallergian aiheuttajiksi ja ne pitäisikin testata allergian varalta ennen käyttöönottoa, Mäki-Opas sanoo.
Skleroderman mallissa TRPA1-ionikanavan toiminnan esto vähensi selkeästi fibroosia eli sidekudoksen liiallista kertymistä. Lisäksi fibroosia ja alatyypin kaksi tulehdusta lisäävien tekijöiden tuotanto väheni. Tulokset osoittavat, että TRPA1-salpaajilla on potentiaalia skleroderman hoidossa.
Mäki-Opas löysi myös kaksi uutta TRPA1-salpaajaa, jotka ovat rakenteellisesti luonnossa esiintyvän betuliinin johdannaisia. Betuliinia on erityisesti koivun tuohessa, ja se antaa koivun rungoille niiden tyypillisen valkoisen värin. Jatkotutkimuksia tarvitaan selvittämään, voisiko näitä yhdisteitä hyödyntää muun muassa allergisen kosketusihottuman ja skleroderman lääkekehityksessä.
Kangasalta kotoisin oleva Ilari Mäki-Opas työskentelee lääkärinä sekä kliinisenä opettajana Tampereen yliopistossa, jossa hän opettaa lääketieteen opiskelijoille farmakologiaa eli lääkeaineoppia. Nykyisin Mäki-Opas asuu perheineen Lempäälässä.
Väitöstilaisuus perjantaina 31. lokakuuta
Lääketieteen lisensiaatti Ilari Mäki-Oppaan farmakologian alaan kuuluva väitöskirja TRPA1 Is Involved in Inflammatory Skin Diseases Through Inflammation Phenotype Skewing tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 31.10.2025 kello 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii johtava tutkija, filosofian tohtori Ari-Pekka Koivisto Orion Pharmasta. Kustoksena toimii professori Eeva Moilanen Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.