Terveydenhuollon maisteri Anja Kahanpää tarkastelee väitöstutkimuksessaan asukkaan koetun hoidon laadun arviointia ikääntyneiden ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa. Iäkkään oma näkökulma valittiin tutkimuksessa keskeiseksi, ja kokonaiskuvan saamiseksi tarkastellaan myös läheisten ja omahoitajien vastauksia. Lisäksi yksiköissä tehdyistä asukkaiden RAI- (Resident Assessment Instrument) kokonaisarvioinneista valittiin neljä mittaria kuvaamaan asukkaan toimintakyvyn fyysistä, kognitiivista, sosiaalista ja psyykkistä osa-aluetta.
Tutkimusaineistona käytettiin ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä palvelutaloista, vanhainkodeista ja terveyskeskuksen vuodeosastoilta kerättyä tietoa. Aineisto koottiin asukkaiden strukturoiduilla haastatteluilla sekä läheisille ja omahoitajille suunnatuilla kyselyillä osana laajaa monitieteistä tutkimuskokonaisuutta. Työntekijöiden näkemyksiä yksiköiden hoidon laadusta selvitettiin erillisellä henkilöstökyselyllä.
Tutkimus osoittaa, että jos asukkaalla oli masennusoireita ja hän oli päivittäisissä toiminnoissaan muita riippuvaisempi avusta, hän arvioi hoidon heikommaksi. Jos asukkaan sosiaalinen toimintakyky oli parempi muihin tutkimukseen osallistuneisiin asukkaisiin verrattuna, hän arvioi hoidon laadun paremmaksi. Jos asukas oli itse pystynyt osallistumaan hoitonsa laadun arviointiin, myös läheiset ja henkilökunta arvioivat hoidon paremmaksi.
- Tulokset osoittavat myös, että voimavaraistavilla työnjohdon tukitoimilla, kuten palautteen antamisella ja mahdollisuudella kehittää omaa työtään, oli yhteys henkilöstön näkemykseen yksikön hoidon laadusta, Kahanpää kertoo.
Tiedon kerääminen hoidon eri osapuolilta on monin tavoin haasteellista. Asukkaan näkökulmasta hoidon laatua tarkasteltaessa saattaa olla vaikeaa saada koko asukaskunnan ääni kuuluviin, koska osa syrjäytyy vaikeasti alentuneen kognitiivisen toimintakyvyn vuoksi.
- Tarvitaan asukkaita osallistavia tiedonkeruutapoja, joiden avulla saadaan myös muistisairaiden ääni kuuluviin ja voidaan laajentaa koetun hoidon laatua arvioivien asukkaiden joukkoa. Läheisten ja henkilökunnan tekemät sijaisarvioinnit ovat erityisen tärkeitä, jos asukas ei itse pysty osallistumaan, Kahanpää toteaa.
Pelkkä tiedon kerääminen ja sen analysointi eivät vielä riitä, vaan erityistä huomioita on kiinnitettävä tiedon raportointiin helposti ymmärrettävässä muodossa. Asukkailla ja eri sidosryhmillä on oltava mahdollisuus saada päätöksentekonsa tueksi ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa yksiköiden koetun hoidon laadusta.
Vaikka tutkimuksen tiedot kerättiin jo 2000-luvun alussa, väitöstutkimuksessa käytettyä näkökulmaa asukkaan saamasta hoidosta ja avusta voidaan edelleen pitää ajankohtaisena koetun hoidon laadun kuvaamiseksi eri näkökulmista.
Arviointien taustalla ovat yhä asukkaiden päivittäiset perustarpeet ja niihin liittyvät yksilölliset kokemukset.
- Viime aikoina ikääntyneiden ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon ympärillä käyty keskustelu kuvastaa ikääntyneiden hoidon laadussa havaittuja epäkohtia ja tämän tutkimuksen tuloksia voidaankin hyödyntää taustamateriaalina valmistelutyössä ikääntyneiden asumispalveluiden kehittämiseksi, Kahanpää toteaa.
Terveydenhuollon maisteri Anja Kahanpää on syntynyt Helsingissä ja hän on suorittanut terveydenhuollon kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Kahanpää työskentelee Helsingin kaupungin Kuntouttavan arviointiyksikön päällikkönä.
THM Anja Kahanpään sosiaali- ja terveyspolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Koettu hoidon laatu – Asukkaan, läheisen ja henkilökunnan näkemyksiä asukkaan hoidon laadusta ikääntyneiden ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa lauantaina 14.12.2019 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen luentosalissa F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Heli Valokivi Jyväskylän ylipistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Juhani Lehto Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1373-9
Kuva: Alice-Marie Gustafsson