Hyppää pääsisältöön

Ihokeliakiapotilaiden tautitaakka pienenee gluteenittomalla ruokavaliohoidolla

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaArvo Ylpön katu 34, Tampere
Arvo-rakennuksen auditorio F114
14.6.2019 9.00–13.00
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Ihokeliakia on keliakian ihoilmentymä. Keliakian tautitaakka sekä potilaille että yhteiskunnalle on merkittävä, mutta ihokeliakian tautitaakkaa on tutkittu niukasti. Tampereen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että ihokeliakiapotilaat hyötyvät gluteenittomasta ruokavaliosta muiden keliakiapotilaiden tavoin.

Keliakia on autoimmuunivälitteinen sairaus, jossa ravinnon sisältämä gluteeni aiheuttaa suolen limakalvon vauriota, vatsavaivoja ja suolen ulkopuolisia oireita. Diagnoosin viivästyessä ja gluteenialtistuksen pitkittyessä keliakia altistaa komplikaatioille kuten luunmurtumille sekä jopa syövälle. Ihokeliakia on keliakian ihoilmentymä, jossa ravinnon gluteeni aiheuttaa suolivaurion lisäksi voimakkaasti kutiavan rakkulaisen ihottuman.

Keliakiaa sekä ihokeliakiaa hoidetaan molempia tiukalla elinikäisellä gluteenittomalla ruokavaliolla. Ruokavaliohoito kuitenkin rajoittaa elämää ja vaikuttaa heikentävästi potilaiden elämänlaatuun. Rajoittavan ruokavaliohoidon, hankalien oireiden ja mahdollisten komplikaatioiden vuoksi keliakia on sairaus, joka vaikuttaa merkittävästi potilaiden elämään. Sillä on myös taloudellisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan, sillä keliakian esiintyvyys suomalaisessa väestössä on lähes 2 prosenttia ja erityisesti diagnosoimaton keliakia lisää terveyskeskus- ja sairaalapalveluiden käyttöä. Ihokeliakian vaikutusta potilaan tai yhteiskunnan tautitaakkaan ei ole aikaisemmin tutkittu, vaikka potilaat noudattavat tiukkaa ruokavaliota ja kärsivät sen lisäksi kutiavasta ihottumasta.

Väitöstutkimuksessa todettiin, että ihokeliakiapotilaiden elämänlaatu koheni merkitsevästi ensimmäisen vuoden gluteenittoman ruokavaliohoidon aikana. Myös potilaiden kokemus omasta terveydestä parani ja terveyskeskuspalveluiden käyttö väheni hoidon myötä. Pitkään ruokavaliohoidolla olleet ihokeliakiapotilaat kokivat elämänlaatunsa yhtä hyväksi kuin terveet verrokkiryhmän jäsenet huolimatta ruokavaliohoidon aiheuttamasta taakasta.

- Tämä kuvaa hyvin sitä, miten suuresti ihokeliakiapotilaat hyötyvät ruokavaliohoidosta, toteaa tutkimuksen tehnyt lääketieteen lisensiaatti Camilla Pasternack.

Luunmurtumat ovat merkittävä taakka sekä yksilölle että yhteiskunnalle, ja keliakiapotilailla on todettu suurentunut riski luunmurtumiin verrattuna normaaliväestöön. Erityisesti lonkkamurtumat ovat kalliita hoitaa, lisäävät kuolleisuutta ja vaikuttavat suuresti potilaiden elämänlaatuun. Luunmurtumariskiä ihokeliakiassa on kuitenkin tutkittu hyvin niukasti aiemmin.

Pasternack totesi tutkimuksessaan, että ihokeliakiassa luunmurtumariski on pienempi kuin suolioireisessa keliakiassa. Toisaalta tutkimuksessa myös keliakiapotilaiden lonkkamurtumailmaantuvuus oli samaa tasoa väestön kanssa.

- Tämä oli yllättävä löydös ja sen todennäköisesti osittain selittää keliakian varhainen diagnostiikka Suomessa verrattuna muihin maihin sekä suomalaisten potilaiden taito noudattaa tiukkaa gluteenitonta ruokavaliota, Pasternack toteaa.

Lääketieteen lisensiaatti Camilla Pasternackin sisätautien oppialaan kuuluva väitöskirja Burden of dermatitis herpetiformis tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 14.6.2019 klo 12.00, Arvo-rakennuksen salissa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Markku Voutilainen Turun yliopistosta. Kustoksena on professori Katri Kaukinen.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1104-9

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 11.6.2019