Väitös

Ideat vaikuttavat Suomen ulkopolitiikkaan

Matti Pesu. Kuva: Ulkopoliittinen instituutti
Päätöksentekijöiden ajatusmaailmat ja vallitseva laajempi asenneilmapiiri ovat keskeisiä valtion ulkopolitiikkaan vaikuttavia tekijöitä. Suomen ulkopolitiikan lähihistorian käännekohtia ei voida selittää ilman ideoita tarkastelevaa lähestymistapaa. Esimerkiksi yksi keskeisin Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta selittävistä tekijöistä on ollut tietty tapa tulkita Suomen maantieteellistä asemaa.

Suomen ulkopolitiikkaa ei voida ymmärtää ilman keskeisten päätöksentekijöiden maailmankuvien ja laajemman asenneilmapiirin huomioimista. Yhteiskuntatieteiden maisteri Matti Pesun tuoreessa väitöskirjassa tarkastellaan ideoiden merkitystä Suomen ulkosuhteiden hoidolle. Työ on kiinnostunut erityisesti kylmän sodan loppuvuosista ja kylmän sodan jälkeisen ajan alusta.

- Vaikka kylmän sodan loppuminen muutti maailmanjärjestystä rajusti, muutos vallitsevissa suomalaisissa tavoissa ymmärtää maailmaa ei ollut kovin suuri. Perinteinen geopolitiikkaan nojaava realistinen ajattelu mukautui uuteen maailmanaikaan, ja Suomen asema kansainvälisessä ja erityisesti eurooppalaisessa yhteistyössä nähtiin vähemmän ahtaana, Pesu sanoo.  

Kylmän sodan loppuminen vaikutti eritoten suomalaiseen keskusteluilmapiiriin. Ulkopoliittista keskustelua kontrolloitiin vähemmän, ja myös julkisen mielipiteen painoarvo kasvoi. Suomen vallitseva ulkopoliittinen suuntautuminen muuttui pienvaltiorealismista integrationismiksi.  

- Integrationistinen ajattelu hylkäsi perinteisen puolueettomuuspolitiikan ja näki liittoutumattomuuspolitiikan sekä Suomen EU-jäsenyyden yhteensopivina valintoina, Pesu tähdentää.  

Pesu mukaan integrationismi perustui eurorealistiselle maailmankuvalle. Toisin sanoen kylmän sodan aikana vallinnut geopoliittisia realiteetteja korostanut ajattelumaailma ei suinkaan kadonnut kokonaan.

- Suomessa katsottiin, että Venäjä on edelleen suurvalta ja että Suomen tulisi ottaa suuren naapurinsa intressit jossain määrin huomioon. Tämä arvio oli keskeinen Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta tukenut tekijä. Esimerkiksi Baltian maissa ja Puolassa vastaava ajattelua ei juuri esiintynyt, ja ne alkoivatkin hakeutua Naton suojiin, muistuttaa Pesu.   

Kylmän sodan loppuvuodet ovat merkittäviä myös nykytilanteen kannalta. Aikakauden tapahtumat vaikuttavat suomalaiseen ajatteluun edelleen.

- Esimerkiksi Ruotsin lokakuun 1990 päätös hakea jäsenyyttä Euroopan yhteisöissä oli suomalaisille shokki. Ajatus Ruotsin epäluotettavuudesta syöpyi päätöksentekijöiden mieliin, ja se kerrostui myös suomalaiseen historialliseen muistiin. Suomen ja Ruotsin nykyisen puolustusyhteistyön keskeinen tavoite onkin ollut lisätä keskinäistä luottamusta, Pesu toteaa.  

Yhteiskuntatieteiden maisteri Matti Pesun kansainvälisen politiikan alaan kuuluva väitöskirja Introducing Ideational Foreign Policy Analysis: Explorations on the Underlying Ideas of Finnish Foreign Policy tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa 4.10. 2019 kello 12 alkaen Pinni A:n Paavo Koli -salissa, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta. Kustoksena on professori Hiski Haukkala johtamisen ja talouden tiedekunnasta.  

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1200-8

Kuva: Ulkopoliittinen instituutti