Tutkimus

Hyviä uutisia töistä – työurat ovat vakaampia kuin uskotaan

Kädet tietokoneen näppäimistöllä
Tampereen yliopiston seurantatutkimuksesta käy ilmi, että yllättävän suuri osa yksityisen sektorin työntekijöistä on vakaalla tai vakautuvalla työuralla.
Edes 2008 alkanut taantuma ei notkauttanut työurien vakautta Suomessa.

Työelämän epävarmuudesta on tulossa mantra, jota toistellaan kyllästymiseen asti. Väite ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa.

Tampereen yliopiston seurantatutkimuksesta käy ilmi, että neljä viidesosaa yksityisen sektorin työntekijöistä on vakaalla tai vakautuvalla työuralla.

- Yllättävän suuri osuus yksityisen puolen palkansaajista on täysin vakaalla työuralla, sanoo yliopistonlehtori, tutkija Pasi Pyöriä Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta.

Suuret, liikevaihdoltaan ja kannattavuudeltaan vakaat yritykset tarjoavat kaikkein vakaimmat työurat. Pienissä, kasvuhakuisissa yrityksissä työskentely voi olla yksilön kannalta riskialttiimpaa – mutta toki usein myös mielekästä ja innostavaa.

Työsuojelurahaston rahoittamassa Pirstoutuvatko työurat?  -hankkeessa seurattiin yksityisen sektorin palkansaajien työurien kehitystä vuosina 2007-2015 Tilastokeskuksen yhdistetyn työntekijä-työnantaja-aineiston avulla. Seuranta-aikaan osuu maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma vuosina 2008-2009, mutta yllättäen sekään ei näytä vaikuttaneen urien hyvään kehitykseen.

Tutkimus koskee vain yksityisen sektorin työntekijöitä, koska julkiselta sektorilta ei ole saatavissa yhtä kattavasti vertailukelpoista tietoa esimerkiksi organisaatioiden kannattavuudesta. Pyöriä kuitenkin uskoo, että julkisen sektorin palkansaajien huomioiminen ei ainakaan huonontaisi työurien vakauden kokonaiskuvaa.

- Julkinen sektori ei ole samalla tavalla suhdanneherkkää kuin teollisuus, vaikka julkisilla aloilla suositaan enemmän määräaikaisia työsuhteita kuin yksityisyrityksissä, Pyöriä sanoo.

-Julkisissa palveluissa työsuhteiden vakaus on jopa parempaa kuin yksityisellä puolella. Esimerkiksi sote-palvelut on järjestettävä, oli taloussuhdanne mikä hyvänsä.

 

Pelko työttömyydestä kasvaa

Epävarmuus on todellinen ongelma työelämässä, mutta se ei ole niin suurta, kuin usein annetaan ymmärtää.

Pyöriän mukaan työelämässä on aina ollut epävarmuutta, mutta yksi pelko on voimistunut: Yhä suurempi osa palkansaajista pelkää työn menettämistä. Tilastokeskuksen työolotutkimusten mukaan lomautuksen, irtisanomisen tai työttömyyden uhka on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 1984 vuoteen 2013, jolloin jo 35 prosenttia palkansaajista pelkäsi työpaikkansa puolesta. Pelko koskettaa erityisesti vakituisessa työsuhteessa olevia palkansaajia. Uutta tietoa aiheesta on luvassa joulukuussa, jolloin julkaistaa vuoden 2018 työolotutkimuksen tulokset.

Pelolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.

- Jos ihminen kokee, että hänellä on heikot mahdollisuudet työllistyä uudelleen, niin pelko itsessään kasvattaa työkyvyttömyysriskiä. Selitys tähän voi olla se, että pelko aiheuttaa stressiä, lamaannuttaa ja kuluttaa voimavaroja.

 

Tasa-arvo pidentää uria

Parhaillaan etsitään keinoja siihen, miten suomalaiset saataisiin pysymään työelämässä pidempään. Pasi Pyöriän mielestä ratkaisuissa keskitytään liikaa pakkokeinoihin ja unohdetaan työn laatuun liittyvät kysymykset.

- Tasa-arvo, kehittymismahdollisuudet ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön auttavat pidentämään työuria.

Jos näissä asioissa taas on puutteita, se johtaa todennäköisemmin lyhyempiin työuriin. Syrjintää työpaikallaan kokeneiden ura on todennäköisemmin muita lyhyempi.

 

Pasi Pyöriä
– Yhä useampi työntekijä pelkää työn menettämistä, sanoo tutkija Pasi Pyöriä Työelämän tutkimuskeskuksesta.

 

Laadukkaalla työpaikalla on myönteinen vaikutus myös aiemmin mainittuun pelkoon työn menettämisestä. Kun ihminen pääsee vaikuttamaan työhönsä ja pystyy kehittämään taitojaan, se luo uskoa omaan työmarkkina-arvoon. Lisäkouluttautuminen, etenkin uuden tutkinnon suorittaminen, vaikuttaa myönteisesti työuran vakauteen ja pituuteen.

Tilanne näyttää siis nyt melko hyvältä, mutta miten käy työurien vakaudelle digitalisaation ja tekoälyn yleistymisen myötä?

Työelämätutkijat uskovat, että nämä seikat muuttavat kyllä työtehtäviä, mutta he eivät usko digitalisaation kadottavan merkittäviä määriä työpaikkoja tai tekevän kokonaisia ammatteja kokonaan tarpeettomiksi.

- Samalla kuin joitakin työtehtäviä pystytään automatisoimaan, niin tilalle syntyy uutta työtä.

 

Räätälöityä koulutusta

Pirstoutuvatko työurat? -hankkeessa tutkijat haastattelivat myös 11 teollisuuden työmarkkinajärjestön asiantuntijaa. Haastatteluista nousi esiin se, kuinka nopeaa työelämän muutos on. ”Kaksi vuotta ja kaikki uusiksi”, kuvaili yksi haastateltavista.

Työmarkkinajärjestöjen haastatteluista tuli myös esille vahvoja toiveita uudentyyppisestä koulutuksesta. 

- Yritysten näkökulmasta koulutuksen pitäisi tulla työpaikoille ja sen tulisi olla yrityksen tarpeisiin räätälöityä, Pyöriä sanoo.

Haastateltavat korostivat erityisammattitutkintojen tärkeyttä. Erityisammattitutkinnot suoritetaan näyttöinä työpaikalla, ja tämänkaltaiselle työhön kiinteästi liittyvälle koulutukselle nähtiin tarvetta.

- Osaamisvaatimukset saattavat muuttua yrityksissä niin nopeasti, ettei muodollisempi koulutus välttämättä pysy muutosten perässä. Sen vuoksi olisi entistä tärkeämpää, että koulutuksen puolella kuunneltaisiin yritysten tarpeita.

Teksti: Tiina Lankinen

 

Avaimet hyvään uraan

  • Työntekijällä on mahdollisuus kehittyä ja vaikuttaa työhönsä.
  • Työyhteisö on tasa-arvoinen.
  • Kouluttautuminen, etenkin uuden tutkinnon suorittaminen, johtaa usein vakaampaan työuraan.