Tutkimus

Hoivarobotiikan tiekartta antaa suunnan hoitoalan teknologiakehitykselle

Kaksi henkilöä auttaa henkilöä istumaan pyörätuoliin.
ROSE-hankkeessa tehtiin lukuisia käytännön kokeiluja palvelurobotiikasta. Voimaliivikokeilusta järjestettiin mediatilaisuus alkuvuodesta 2019 Tampereella. (Kuva: Jonne Renvall).
Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus -hanke (ROSE) on julkaissut hoivarobotiikan suomalaisen tiekartan. Se kokoaa hankkeen päätulokset ja kuvaa hoiva- ja hoitoalan teknologian lähitulevaisuutta. Tiekartasta toivotaan alalle tukea, sillä tutkijat arvioivat palvelurobotiikan tulevan hiljalleen osaksi hoitotyötä.

Valinnat robotiikassa ja muun teknologian kehityksessä ovat tärkeässä roolissa siinä, että ikääntyvä väestö saa laadukasta ja eettistä, kustannuksiltaan kohtuullisena pysyvää hoitoa. Hoivarobotiikan tiekartta perustuu kuusivuotisen ROSE-hankkeen tutkimustyöhön. Työryhmä arvioi, että palvelurobotiikka on osa hoitajien työtä kymmenen vuoden kuluttua.

Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteet ja filosofia osallistuvat monitieteiseen tutkimuskonsortioon, jota rahoitti Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto. ROSE-hanke tutki uuden sukupolven palvelurobottien käyttömahdollisuuksia vanhuspalveluissa, ja siinä tehtiin lukuisia kokeiluja niin kotihoidossa, hoivakodeissa, sairaaloissa kuin oppilaitoksissa. Tutkimustyön lähtökohtana olivat ikäihmisten, hoitotyön ammattilasten sekä organisaatioiden tarpeet.

Tutkijat visioivat teknisiä mahdollisuuksia ikäihmisten hoiva- ja hoitopalveluissa. Tiekartta tukee robotiikan laajaa hyödyntämistä, joka on harkittua sekä sosiaalisesti ja eettisesti kestävää.

Vuorovaikutus haasteena apuvälineiden käytössä

Tutkimus etsi ratkaisuja hoitajien työhyvinvoinnin tukemiseen. Hoitajat itse toivovat uudesta teknologiasta helpotusta fyysisesti kuormittaviin tehtäviin. ROSE-hanke testasi muun muassa etäläsnäolorobotteja, sairaalan logistiikkarobotteja ja hoitajien voimaliivejä.

Voimaliivit tarvitsevat tutkimuksen mukaan lisäkehitystä, jotta puettava robotiikka soveltuisi ikäihmisten palveluihin.

Hankkeen tutkija Tuuli Turja kertoo, kuinka voimaliivikokeilu toi erityisellä tavalla esiin teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen haasteet ihmisläheisellä toimialalla.

– Kun hoitaja puki voimaliivin päälle, hän pelkäsi sitä, että robottimainen ulkoasu vaarantaisi herkän ja sensitiivisen vuorovaikutuksen potilaan ja hoitajan välillä.

Kun hoitaja ei pääse paikanpäälle asiakkaan kotiin, tabletin kuvapuhelinyhteys on jo nykypäivää. Etäläsnäolorobotti laajentaa kohtaamista tuottaen paremman kokonaiskuvan tilanteesta. Sen avulla hoitaja voi liikkua ja nähdä olosuhteet asunnossa.

Robotti jolla on edessään tablettilaite.
Vuorovaikutteinen Pepper saattaa tervehtiä aulassa, mutta hoitotyön paikkaajiksi roboteilla on vielä matkaa.

Vaikka tutkimus toi esiin positiivisia kokemuksia teknologiakehityksessä, palvelurobotiikka ei ole tutkijoiden mukaan vielä teknisesti sillä tasolla, että teknologia soveltuisi laajassa mitassa ikäihmisten hoiva- ja hoitopalveluihin. Joko robotin tekniikassa havaittiin puutteita tai teknisen ratkaisun rooli ei ollut kovin suuri. Nykyiset sovellukset osoittautuivat erittäin rajatuiksi käyttötarkoitukseltaan.

– Esimerkiksi vastaanottoauloissa palvelevat vuorovaikutteiset robotit kuten Pepper ovat lähinnä kuriosioteetin asemassa. Niiden avulla ollaan vielä hyvin kaukana siitä odotuksesta, että robotit vähentäisivät ihmistyötunteja.

Kohti vastuullista ja kestävän kehityksen palveluteknologiaa

Tiekartta muistuttaa, että organisaatioiden kykyä omaksua uutta teknologiaa tulee tukea. Keskeisellä sijalla on niin ikään koulutus, ja tutkijoiden mielestä teknologiaosaamisen pitäisikin kuulua hoitoalalle sen kaikilla tasoilla. Sekä hoitohenkilöstö että ikäihmiset halutaan osallistaa teknologian pariin kokemuksia jakaen.

– Koulutus ja laaja osallistaminen edistävät robottien hyväksymistä sote-palvelujen uudistajina. Kyse on asenteitakin enemmän teknologian käyttöön tarvittavasta kompetenssista ja tiedonlukutaidosta. Sosiaalinen ja tekninen robolukutaito eivät synny itsestään, Tuuli Turja tiivistää.

Koska uusien toimialojen robotisointi käsittää myös riskejä yhteiskunnassa, tutkijoiden ohjenuorana on luotsata kehitystä kestävästi ja vastuullisesti. Tiekartan ohella ROSE-hanke on julkaissut politiikkasuosituksen. Sen mukaan sote-alan julkisrahoitteista robottien käyttöönottoa on suunniteltava, seurattava ja arvioitava kestävän kehityksen näkökulmasta.

Julkaisu:
Niemelä, M., Heikkinen, S., Koistinen, P., Laakso, K., Melkas, H., & Kyrki, V. (eds.) (2021). Robots and the Future of Welfare Services – A Finnish Roadmap. Aalto University publication series CROSSOVER, 4/2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-64-0323-6.

Lisätietoa:
Tutkijatohtori Tuuli Turja, tuuli.turja [at] tuni.fi, puh. 050 318 7765
ROSE-konsortion Tampereen tutkimuksen kotisivut

Aalto-yliopiston uutinen:
Tutkijat: Palvelurobotiikka on osa hoitajien työtä kymmenen vuoden kuluttua


Kuvat: Jonne Renvall

Aiheeseen liittyviä uutisia

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset