Tutkimus

Hoitajat suhtautuvat yhä myönteisemmin hoivarobotiikkaan

Piirroksessa hoitaja, hoidettava ja hoitorobotti.
Kuva: ROSE-hanke
Hoitajien asenteet etähoidossa sovellettavaa robotiikkaa kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Tieto käy ilmi tuoreesta Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen sekä VTT:n tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin vanhushoivan työntekijöiden asenteita robottien käytöstä etähoidossa. Neljässä vuodessa tapahtunutta asennemuutosta tutkijat selittävät sillä, että robotiikka ymmärretään yhä useammin hoitotyön ja työntekijän omien arvojen mukaiseksi.

Ihmisläheisen hoitoalan robotisointi on herättänyt laajaa julkista keskustelua. Nyt julkaistun tutkimuksen tekijät havaitsivat vielä vuonna 2016, että robotit sopivat huonosti hoitajien arvostuksiin, vaikka niitä pidettiin jokseenkin hyödyllisinä etähoidossa. Koronapandemian keskellä loppuvuonna 2020 tutkijat havaitsivat myönteisen muutoksen robottien käytössä, kun samat 190 vanhushoivan työntekijää vastasivat uudelleen kyselyyn. Lisäksi hoitajilla oli suurempia tulevaisuusodotuksia etähoidon robotisoinnista.

– Merkittävin syy muutokseen on se, että hoivarobotiikka ymmärretään paremmin omien ja hoitotyön arvojen mukaiseksi, kertoo tutkijatohtori Tuuli Turja Tampereen yliopistosta.

Hoitajat kokivat omien arvojensa olevan vähemmän ristiriidassa robotiikkaa kohtaan kuin neljä vuotta sitten. Robottien käytön arvioitiin aikaisempaa useammin kohtaavan sekä henkilökohtaisen arvomaailman että yhteiset ammattieettiset normit, jotka säätelevät hoitotyötä.

– Jotta hoivarobotiikka hyväksytään laajasti hoitoalalla, uuden teknologian on tuettava entistä paremmin potilaan ja hoitajan herkkää vuorovaikutusta. Robottien käytön tulee noudattaa hoitotyön eettisiä periaatteita säilyttäen hoitajan ja hoidettavan välinen kunnioitus, myötätunto ja luottamus, tutkijatohtori Turja sanoo.

Kokemus työn merkityksellisyydestä voi jopa helpottaa teknologian hyväksyntää

Tutkimuksessa havaittiin robottien hyväksynnän olevan yhteydessä henkilön työmarkkina-asemaan ja etenkin siihen, mitä työntekijä ajattelee työpaikkansa säilymisestä robottien korvatessa työtä. Vastaajat, jotka kokivat työmarkkina-asemansa vahvaksi ja vakaammin uskoivat saavansa jatkaa työssään tulevaisuudessa, sovittivat robotit myös muita paremmin arvoihinsa.

Pandemia ei tutkimuksen mukaan yksin selitä havaittua asennemuutosta. Silti etenkin ne hoitajat, jotka kokivat tekevänsä merkityksellistä työtä ja raportoivat koronan lisänneen merkittävästi työstressiä, kokivat hoivarobotiikan omien arvojen mukaiseksi.

Etärobotit soveltuivat henkilökohtaisiin arvoihin sitä paremmin, mitä enemmän hoivatyön tekijä koki tekevänsä erityisen tärkeää ja mielekästä työtä vaikeissa pandemiaolosuhteissa. Näin kokeneet eivät myöskään kertoneet pelkäävänsä työttömyyttä teknologian vuoksi.

Tutkimusartikkeli julkaistiin International Journal of Social Robotics -lehdessä joulukuussa 2021.

Teknologinen kehitys on tärkeässä asemassa siinä, että ikääntyvä väestö saa laadukasta ja eettistä sekä kustannuksiltaan kohtuullisena pysyvää hoitoa. Hoivarobotiikan kansallisen tiekartan laatinut ROSE-projekti esimerkiksi arvioi palvelurobotiikan tulevan osaksi hoitajien työtä seuraavan kymmenen vuoden aikana. (Lue uutinen tiekartasta www.tuni.fi).

Julkaisu:
Tuuli Turja, Sakari Taipale, Marketta Niemelä & Tomi Oinas, Positive Turn in Elder-Care Workers’ Views Toward Telecare Robots. International Journal of Social Robotics (2021). https://doi.org/10.1007/s12369-021-00841-2

Englanninkielinen tutkimusartikkeli on vapaasti luettavissa verkossa.

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Tuuli Turja
tuuli.turja [at] tuni.fi
puh. 050 318 7765

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset