Syöpä on maailmanlaajuisesti toiseksi yleisin kuolinsyy sydän- ja verisuonitautien jälkeen. Syöpähoitojen kehittymisen myötä tarve nopealle ja tarkalle syöpädiagnostiikalle on entistä suurempi. Vaikka kajoamattomat kuvantamistutkimukset, kuten magneettikuvaus, ovat kehittyneet viime vuosina, on syöpädiagnostiikan ydin edelleen kudosnäytteiden mikroskooppinen tutkiminen. Sekä Suomessa että ulkomailla on kuitenkin pulaa patologeista, mikä lisää patologien työtaakkaa ja voi hankaloittaa diagnostiikan toteutumista nopeasti ja tarkasti.
Valomikroskooppi on patologin ensisijainen työkalu, mutta sillä on omat puutteensa nykyaikaisessa syöpädiagnostiikassa. Digitaalipatologiassa perinteiset näytelasit kuvataan skannerimikroskoopilla digitaalinäytteiksi, jotka analysoidaan tietokoneen avulla.
– Digitaalinäytteet mahdollistavat muun muassa kuva-analyysin käytön syöpädiagnostiikassa. Toinen tärkeä sovellus on Internetin kautta tapahtuva opetus-, laaduntarkkailu- ja konsultaatiotoiminta, kertoo Helin.
Väitöstyössä kehitettiin menetelmiä digitaalinäytteiden käyttöön eturauhas- ja rintasyövän diagnostiikassa.
Tutkimuksessa havaittiin, että digitaalipatologia tarjoaa ratkaisuja perinteisesti haastavina pidettyihin syöpädiagnostiikan osa-alueisiin, kuten eturauhassyövän Gleason-luokituksen ja rintasyövän HER2-määrityksen tekemiseen.
– Digitaalinäytteiden käyttö mahdollistaa kudospalojen tarkastelun monipuolisemmin kuin mihin perinteinen valomikroskooppi pystyy. Tietokoneen ruudulta katsottuna esimerkiksi mittausten tekeminen näytteessä tapahtuu kätevästi, Helin toteaa.
Yksi digitaalipatologian haasteista on digitoitujen näytteiden vaatima tallennustila. Väitöstutkimuksessa kehitettiin menetelmä digitaalinäytteiden kuvanpakkaukseen sekä tutkittiin, miten näyteskannerin kameran ja objektiivilinssin valinta vaikuttaa kuvanlaatuun ja tiedostokokoon.
– Digitaalipatologia tarjoaa yhden ratkaisun sekä Suomessa että ulkomailla todettuun patologipulaan. Tietokoneen käyttö sujuvoittaa patologin työnkulkua ja tekee siten työstä helpompaa ja tehokkaampaa, kertoo Helin.
Henrik Helin valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Linköpingin yliopistosta 2014 ja työskentelee tällä hetkellä sisätauteihin erikoistuvana lääkärinä Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa.
Lääketieteen lisensiaatti Henrik Helinin syöpäbiologian alaan kuuluva väitöskirja Digital Histopathology of Cancer tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 11.3.2022 klo 12.00 alkaen. Paikkana on Finn-Medi 2 -rakennuksen auditorio Syke, Biokatu 6. Vastaväittäjänä toimii dosentti Tuomas Mirtti Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jorma Isola Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2320-2
Kuva: Henrik Helin