Sylkirauhaskasvaimet ovat melko harvinaisia, mutta esiintyessään haastavia sekä diagnostisesti että hoidollisesti. Harvinaisuutensa lisäksi kasvainten diagnosointia haastaa se, että kasvaintyyppejä on lukuisia ja niiden piirteissä on runsaasti päällekkäisyyttä. Kasvainten diagnostiikassa käytetään usein ultraääniohjattua ohutneulabiopsiaa, jolla saadaan sytologinen näyte eli solunäyte.
Lääketieteen kandidaatti Henri Lagerstam analysoi väitöstutkimuksessaan ohutneulabiopsioiden diagnostisia tuloksia. Hänen tavoitteenaan oli arvioida Milano-luokittelujärjestelmän toimivuutta käytännön laboratoriotyöskentelyssä. Vuonna 2018 käyttöön otettu Milano-järjestelmä eli The Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology (MSRSGC) on ensimmäinen standardoitu järjestelmä sylkirauhasten sytologisten näytteiden diagnosointiin.
– Järjestelmän tavoitteena ei ole tarkka diagnoosi, vaan näytteiden jakaminen kategorioihin piirteidensä perusteella. Kategorisointi mahdollistaa riskien arvioinnin ja sen, että potilaat pääsevät oikeaan hoitoon oikeaan aikaan, Lagerstam kertoo.
Tutkimuksessaan Lagerstam keskittyi haastavimpiin AUS- ja SUMP-kategorioihin. AUS tarkoittaa merkitykseltään määrittelemätöntä atypiaa ja SUMP kasvainta, jonka pahanlaatuisuusaste on epävarma. Lagerstam tarkasteli myös, miten järjestelmän käyttöönotto on vaikuttanut toiseksi yleisimmän sylkirauhaskasvaimen eli Warthinin tuumorin diagnostiikkaan.
Lagerstamin tutkimus osoitti, että Milanon järjestelmä toimii hyvin sytopatologisessa diagnostiikassa ja sen diagnostinen tarkkuus on korkea. Prospektiivisten tutkimusten pahanlaatuisuuden riski vastasi Milano-järjestelmän viitearvoja. Warthinin tuumorin osalta havaittiin, että tiettyjen solupiirteiden vuoksi kasvaintyyppiä ylidiagnosoitiin AUS-kategoriaan. Fimlab Laboratorioiden aineistossa ilmeni kuitenkin vuosittaista vaihtelua, ja erityisesti Covid-19 pandemialla oli vaikutusta diagnostiikkaan.
Tutkimuksen perusteella standardoitu luokittelujärjestelmä parantaa sylkirauhassytologian yhdenmukaisuutta ja diagnostista tarkkuutta. Lisäksi MSRSGC tehostaa riskien arviointia ja vahvistaa patologien ja kliinikoiden välistä kommunikaatiota, mikä johtaa parempaan hoitoon.
– Kun tunnistetaan diagnostiset sudenkuopat, voidaan välttää turhia toimenpiteitä ja tarjota parempaa, kustannustehokkaampaa hoitoa. Esimerkiksi Warthinin tuumori voidaan jopa puolessa tapauksista hoitaa seurannalla, Lagerstam kertoo.
Henri Lagerstam on kotoisin Lohjalta. Hän on Tampereen yliopiston viidennen vuosikurssin lääketieteen opiskelija.
Väitöstilaisuus perjantaina 22. elokuuta
Lääketieteen kandidaatti Henri Lagerstamin patologian alaan kuuluva väitöskirja The Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology: Indeterminate Categories and Meta-Analysis tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 22.8.2025 kello 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Sanna Salmi Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ivana Kholová Tampereen ja Itä-Suomen yliopistosta.