Väitös

Henna Juusola: PISA-menestys ei takaa laadukasta koulutusvientiä – laadunhallinnassa tunnistettava poliittiset, paikalliset ja korkeakoulujen tarpeet

Henna Juusola. Kuva: Salla Merikukka /Merikukkanen
Suomalaisen koulutuksen hyvää PISA-menestystä ja sen myötä vahvistunutta kansainvälistä mainetta pidetään esimerkkeinä laadukkaasta suomalaisesta koulutuksesta. Koulutusviennin on katsottu mahdollistavan kansallisesti merkittäviä vientituloja ja edustavan koulutuksen kaupallistumista suosivaa kehitystrendiä.

- Koulutusviennin laatunäkemykset muodostuvat kuitenkin useista lähtökohdista. Koulutusvientiä olisikin hyödyllistä tarkastella tietointensiivisenä sosiaalisena toimintana, jossa laatunäkemykset muodostuvat koulutuspoliittisista tavoitteista, korkeakoulujen omista lähtökohdista ja paikallisista tarpeista, havaitsi filosofian maisteri Henna Juusola Tampereen yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan.  

Juusola tutki väitöskirjassaan, millaisista tekijöistä ja periaatteista koulutuksen laatu muodostuu korkeakoulujen koulutusvientitoiminnassa, ja millainen suhde korkeakoulupolitiikassa, korkeakoulujen laadunvarmistuksessa ja koulutusvientitoteutuksessa tunnistetuilla laatunäkemyksillä on keskenään.

Tutkimuksen aineisto koostuu koulutuspoliittisista dokumenteista, korkeakoulujen auditointiraporteista, koulutusvientitoimintaan osallistuneen henkilökunnan ja opiskelijoiden haastatteluista sekä osallistuvaan havainnointiin perustuvista henkilökohtaisista muistiinpanoista.

Tutkimus osoitti, että PISA-menestys toimii koulutusviennin koulutuspoliittisena oikeuttajana ja kansainvälisen kiinnostuksen herättäjänä, mutta käytännön koulutusvientitoiminnassa laatunäkemykset ovat moninaisempia. Koulutusvientitoteutusten suunnittelussa onkin huomioitava koulutusviennin kohdealueen laajempi yhteiskunnallinen konteksti.

- Paikallinen yhteistyö kohdistui tutkimuksessa erityisesti opiskelijoiden, koulutuksen tilaajan ja opetushenkilökunnan väliseen vuorovaikutukseen. Hyvä PISA-menestys oli herättänyt kyllä koulutuksen tilaajan ja opiskelijoiden uteliaisuuden suomalaista koulutusta kohtaan, mutta se ei ollut enää toteutusvaiheessa koulutuksen laatua ensisijaisesti selittävä tekijä.

- Sitä vastoin se, että opettajat olivat innostuneita ja paikalliselle koulutuksen tilaajalle muodostui heihin luottamuksellinen suhde, kuvasti koulutusviennin laatua erityisesti toteutusvaiheessa, Juusola kertoo.  

Tutkimustulosten perusteella koulutusviennin laatunäkemysten taustalla vaikuttavat eri toimijoiden periaatteet eivät ole yhteneväisiä. Esimerkiksi kansallisessa koulutuspolitiikassa korostuvat suomalaisen koulutuksen tunnettuus ja koulutuksen tarjoajan vastuu laadunhallinnasta, mutta myös kilpailu asiakkaista ja toteutusten tehokkuus. Tutkimukseen sisällytetyn tapausesimerkin perusteella käytännön koulutusvientitoiminnassa korostuivat sosiaalinen vaikuttavuus koulutusviennin kohdealueella sekä suomalaiset ja paikalliset perinteet.

- Koulutusviennin laatunäkemysten taustalla olevat moninaiset periaatteet ovat keskenään ristiriidassa. Tämän tunnistaminen voi olla kuitenkin haastavaa korkeakoulujen laadunhallinnassa, sillä koulutusvientitoiminnan projektiperustaisuus ei välttämättä mahdollista laadunhallinnan pitkäkestoista kehittämistyötä. Toisaalta koulutusvienti voi parhaimmillaan mahdollistaa vastavuoroisen oppimisen ja tarjota väylän esimerkiksi opetushenkilökunnan ammatilliselle kehittymiselle, toteaa Juusola.

Henna Juusola on syntynyt Kolarissa ja suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Oulun yliopistossa. Juusolan väitöskirjaa ovat rahoittaneet Suomen kulttuurirahasto ja Niilo Helanderin säätiö. Tällä hetkellä hän työskentelee Tampereen yliopiston Higher Education Groupissa (HEG) Valtioneuvoston rahoittamassa Gaining Access to Tertiary Education (GATE)-hankkeessa.

Filosofian maisteri Henna Juusolan hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Perspectives on Quality of Higher Education in the context of Finnish education export tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa torstaina 29.10.2020 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Harri Laihonen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jussi Kivistö Johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Yleisö osallistuu tilaisuuteen etäyhteydellä (Zoom, meeting ID  666 5085 1079).

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1679-2


Kuva: Salla Merikukka /Merikukkanen