Hyppää pääsisältöön

Heikki Mansikka-aho: Poliisille yhden viraston malli ja kuntiin aluepoliisit asukasmäärän perusteella

Tampereen yliopisto
SijaintiEtäyhteys ja Pinni A Paavo Koli -sali, Kanslerinrinne 1
Ajankohta8.10.2021 9.00–13.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Heikki Mansikka-aho
Hallintotieteiden lisensiaatti Heikki Mansikka-aho tarkastelee väitöskirjassaan poliisin PORA-hallintorakenneuudistuksia ja niiden vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan rakenneuudistukset ovat johtaneet yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden tilan heikkenemiseen. Tutkija esittää ratkaisuksi uutta organisaatiomallia.

Väitöstyö selvitti poliisin hallintorakenneuudistuksen vaikutukset kansalaisten saamien palveluiden kehitykseen. Tutkimuksessa arvioitiin toimintojen keskittämisen ja organisaation alueellisen koon kasvattamisen vaikutuksia poliisitoiminnan tehokkuuteen, resursseihin ja palvelukykyyn.

Poliisiorganisaation toimintoja on pyritty tehostamaan ja operatiivinen toiminta turvaamaan rakenneuudistuksilla. Rakenneuudistuksiin on liittynyt poliisitoiminnan ja hallinnon voimakas keskittäminen ja pienempien toimipisteiden lakkauttaminen. Olettama oli, että poliisiorganisaation uudistuksilla hallinto kevenee, operatiivisen toiminnan taso säilyy, tasapuoliset peruspalvelut asuinpaikasta riippumatta pystytään turvaamaan ja talous tasapainottamaan, mutta kuinka on käynyt?

Väitöskirja osoittaa, että turvallisuuspalveluja ei voi ongelmitta keskittää. Tutkimuksen mukaan poliisitoiminnan tärkeimmät palvelualueet, kuten hälytystoimintavalmiusajat ja rikostutkinnan teho ovat merkittävästi heikentyneet. Tämä näyttää johtuvan poliisipalvelujen keskittämisestä ja erityisesti poliisin operatiivisen henkilöstön vähentämisestä.

Tutkimuksen kokonaisarvion mukaan rakenneuudistukset ovat merkinneet kansalaisille yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden tilan heikkenemistä, joka näyttäytyy etenkin maakuntien pääkaupunkien ulkopuolisilla alueilla turvallisuustyhjiöinä. Tutkimuksen mukaan turvallisuuspalveluja tuottavan poliisin on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota asiakasnäkökulmaan.

Mansikka-ahon tutkimuksen mukaan poliisilla on mahdollisuus saavuttaa toiminnoissaan parempi vaikuttavuus ja tuloksellisuus madaltamalla merkittävästi jäykkää johtamis- ja linjaesikuntaorganisaatiorakennetta ja hajauttamalla päätösvaltaa sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti.

— Vallitsevan tilanteen korjaamiseksi valtakuntaan on perustettava poliisille yhden viraston organisaatiomalli. Sen alle on muodostettava matala, hyvinvointialueita myötäilevä divisioonarakenne, jossa henkilöstön voimavarat ja osaaminen pystytään nykyistä tehokkaammin hyödyntämään, Mansikka-aho sanoo.

—Tämän lisäksi on asetuksella määriteltävä kunnan asukasmäärän mukaan se taso, milloin kunnassa tulee olla aluepoliisi.

Esimerkiksi Ruotsissa ja Alankomaissa on tuotu esille 5 000 asukkaan raja.

Asukaslukuun suhteutettuna Suomessa on EU:n pienin poliisiorganisaatio, joka on tutkijan mukaan saatava toimimaan ketterästi, organisaatiorakenteen sitä estämättä.

— Hyvinvointialueille hajautettu poliisi voi tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin palvella kansalaisia. Yhden viraston malli mahdollistaa paremmin hallitsemaan kansallisvaltioon leviäviä globaaleja rauhattomuusilmiöitä. Tämän hallinta edellyttää muun muassa valtakunnallisen poliisireservin palauttamisen.  

Jyväskyläläisen hallintotieteen lisensiaatti Heikki Mansikka-ahon hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Poliisi, mistä tulet, minne menet? Valtionhallinnon rakenneohjelmien tavoitteiden toteutumisen arviointi poliisin hallintorakenneuudistuksissa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 8.10.2021 klo 12.00 alkaen Pinni A Paavo Koli -salissa, Kanslerinrinne 1. Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Sanna Laulainen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta.

Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä 

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2089-8


Kuva: Saara Mansikka-aho