Hyppää pääsisältöön

Hannu Salomaa: Tasa-arvokritiikistä huolimatta asevelvollisuus on edelleen sotilaallisen maanpuolustuksen perusta ja kansalaiskasvatuksen väline

PaikkakuntaPinni A, Paavo Koli -sali.
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Hannu Salomaa.
Asevelvollisuudella on ollut sen alkuajoista lähtien sotilaallisia ja poliittisia tarkoitusperiä palveleva merkitys. Yhteiskuntatieteiden maisteri Hannu Salomaan väitöstutkimus osoittaa, että tämä kaksoisrooli-ajattelu on edelleen perusteltu lähestymistapa asevelvollisuuteen. Vain miehiä koskeva asevelvollisuus koetaan silti sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta entistä problemaattisemmaksi.

Salomaan väitöstutkimus tarkastelee asevelvollisuutta sen tutkimusperinteitä edustavalla nationalismiteoreettisella lähestymistavalla, mutta tuoreemmassa ajallisessa kontekstissa. Asevelvollisuuden kautta toteutettava kansakunnan rakentaminen tarkoittaa asepalveluksen merkitystä jaettuna yhteisenä kokemuksena, joka luo kansalaisten välille sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Väitöskirjassa tutkitaan kansakunnan rakentamisen havaittavuutta asevelvollisuuskeskustelussa sekä eri keskusteluteemoja. Lisäksi tarkastellaan perusteluita vaatimuksille säilyttää tai lakkauttaa asevelvollisuus, mitkä tuovat asevelvollisuuden olemassaolon syyn esille.

Asevelvollisuusarmeija saa sen sotilaallisen kehittämisen myötä ammattiarmeijan kaltaisia piirteitä, mikä on tarkoittanut sodan ajan vahvuuden pienentämistä, sotilaiden varustustason kohoamista sekä asevelvollisten koulutuksen laatuun panostamista.

Salomaan mukaan Ukrainan vuonna 2014 käynnistynyt sota oli todennäköisin syy asevelvollisuuskeskustelun hiljenemiselle vuosina 2014–2015. Toisaalta jo vuonna 2010 julkaistussa asevelvollisuustyöryhmän raportissa oli havaittavissa sellaisia puolustuksen kehittämispiirteitä, jotka ovat nousseet vasta Ukrainan sodan myötä suuremman yleisön tietoisuuteen.

– Asevelvollisuuden luoma kansakunnallisuuden tunne on eräänlainen henkinen polttoaine, joka tehostaa puolustusratkaisun toimivuutta. Ukrainalaisten voimakas kansallinen yhtenäistyminen Venäjän helmikuussa 2022 käynnistämän hyökkäyksen seurauksena osoittaa, miten konkreettisia vaikutuksia niin sanotulla kuvitteellisella yhteisöllisyydellä voi olla, Salomaa sanoo.

Suomen historiassa talvisota tarkoitti niin ikään maanpuolustuksen läpilyöntiä koko kansakunnan asiana. Historiallinen jatkuvuus on säilynyt tutkimuksen mukaan asevelvollisuuskeskustelussa vahvana, mutta tämä jatkuvuus tarkoittaa pitkälti periaatteiden jatkuvuutta, joita toteutetaan käytännössä muuttuvin tavoin.

Salomaan väitöstutkimus osoittaa, että asevelvollisuus on Suomessa edelleen paljon muutakin kuin vain sotilaallinen ratkaisu. Asevelvollisuuden sivutuotteet, kuten syrjäytymisen ehkäisy ja sateenvarjokäsitteenä kansalaiskasvatus, tekevät asevelvollisuudesta monelle niin ikään säilyttämisen arvoisen.

– Aineistosta voi silti vetää varovaisen johtopäätöksen siitä, että sukupuolten välinen tasa-arvo nousi 2010-luvulla voimakkaimmaksi asevelvollisuuteen kohdistuvaksi muutospaineeksi. Parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean perustaminen vuonna 2020 oli poliittinen reaktio tähän yhteiskunnalliseen muutospaineeseen. Asevelvollisuus joka tapauksessa säilynee Suomessa 2020-luvun ja kenties vielä 2030-luvunkin, Salomaa toteaa.

YTM Hannu Salomaan valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja Kansakunta aseissa – Asevelvollisuuskeskustelu Suomessa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 1.4.2022 klo 12 alkaen Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Anders Ahlbäck Tukholman yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kaisa Herne johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2339-4

Kuva: Andrea Rohsmann-Salomaa