Väitös

Hannu Pursio: Hyvin organisoitu työ tukee palautumista ja työkykyä

Hannu Pursio
Työn uudet organisointimuodot ja työelämän muutokset vaikuttavat työn vaatimuksiin. Digitaalisesti ohjautuva puunkorjuutyö on esimerkki työn sisällön ja ammatillisten vaatimusten muutoksesta. Riittämätön työkuormituksesta palautuminen on yhteiskunnallisesti merkittävä työkykyhaaste muuttuneessa työelämässä. Terveystieteiden maisteri Hannu Pursio totesi väitöstutkimuksessaan, että työn hyvä organisointi ja merkitykselliseksi koettu työ ovat hyvän työkyvyn peruskiviä.

Pursio tutki väitöskirjassaan metsäkoneyrittäjien ja metsäkoneenkuljettajien työn ominaispiirteiden, vaatimusten ja voimavarojen, yhteyttä työkykyyn ja työkuormituksesta palautumiseen sekä palautumisen yhteyttä työkykyyn työelämän rakenteiden ja työn muuttuessa.

Työkyky on yhteiskunnallinen konstruktio ja saa merkityksensä siinä sosiaalisessa, taloudellisessa ja teknologisessa sekä kulttuurisessa kontekstissa, jossa työ tehdään ja organisaatiot toimivat. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset vaikuttavat työkyvyn määrittelyyn. Työn tekemisen normit ja ehdot muuttuvat yhteiskunnan normien ja arvojen muuttuessa.   

Työkuormituksesta palautumisen riittämättömyys on työelämän muutokseen liittyvä piilossa oleva työkykyriski. Palautumisen ja työstä irrottautumisen mahdollistaminen on myös ajankohtainen työelämän muutoksesta kumpuava työkyvyn edistämis- ja johtamishaaste.  

Noin puolet tutkimuksen metsäkoneyrittäjistä ja metsäkoneen kuljettajista palautui riittämättömästi päivittäisestä työkuormituksesta. Riittämätön palautuminen oli yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn. Tutkimuksessa havaittiin myös, että vastaavasti riittävä palautuminen oli yhteydessä hyvään työkykyyn ja vähäisempiin sairauspoissaoloihin.  

Puunkorjuun teknologinen kehitys ja metsäteollisuuden rakennemuutokseen johtanut toimialan globalisoituminen ja kilpailuympäristön muutokset ovat muuttaneet puunkorjuutyön sisältöä ja tieto- ja taitovaatimuksia sekä vastuita ja työn organisointimuotoja.  Metsätoimialan kilpailuympäristön muutoksessa myös puunkorjuuyritysten toiminta-ajatus ja liiketoimintamalli ovat muuttuneet. Uusi laajavastuinen toimintamalli on muuttanut korjuutyön palveluliiketoiminnaksi.

Metsätyön fyysinen kuormittavuus on vähentynyt. Tietotekniikka on lisännyt puunkorjuutyön kognitiivisia osaamisvaatimuksia ja työn henkinen kuormittavuus on tutkimuksen mukaan lisääntynyt. Työelämän vaatimusten muutosta yleisemmin kuvaa työn ja vapaa-ajan rajaamisen haasteet. Työ seuraa mukana vapaa-aikaan ja vaikeuttaa riittävän palautumisen mahdollistumista.   

— Työn hyvä organisointi ja merkitykselliseksi koettu työ ovat hyvän työkyvyn  
peruskiviä. Johtamisen keinoin voidaan työpaikoilla mukauttaa ja uudistaa työtä niin, että työkyky säilyy ja työstä pystyy suoriutumaan, vaikka työkyky olisi rajoittunut. Työntekijöiden hyvä työkyky tukee myös yrityksen suorituskykyä, Pursio toteaa.

Pursion tutkimus tukee näkemystä, että työn vaatimusten hallinta mukauttamalla työtä ja toimintakäytäntöjä tehokkaan organisoinnin avulla ja samanaikainen työn voimavaroista huolehtiminen ovat palautumista ja työntekijöiden työkykyä tukevia tekijöitä, joihin voidaan ennakoivalla johtamisella vaikuttaa. Tämä tukee myös yrityksen tavoitteiden saavuttamista nopeasti muuttuvassa kilpailuympäristössä.  

Tamperelainen Hannu Pursio on työskennellyt metsäteollisuuden käytännön työterveyshuollossa ja metsäteollisuuden konsernihallinnon työhyvinvointitutkimuksen ja -kehitystyön parissa. Hän on työssään nähnyt metsäteollisuuden rakennemuutoksen ja puunkorjuun muutoksen ihmisvoimin tehtävästä työstä koneelliseen ja digitalisoituneeseen puunkorjuuseen.  

Terveystieteiden maisteri Hannu Pursion työterveyden alaan kuuluva väitöskirja Työkyky ja työkuormituksesta palautuminen – Työn vaatimukset ja voimavarat muuttuneessa metsänhakkuutyössä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.12.2021 klo 12.00 alkaen Arvo -rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Clas-Håkan Nygård.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2149-9

Kuva: Kuvatilaukset.fi  

 

Tulevat tapahtumat

Menneet tapahtumat