FM Hanna Karvonen on väitöskirjassaan tutkinut ROR1-signalointia kolmessa eri syöpätyypissä: manttelisolulymfoomassa, B-solulinjan akuutissa lymfaattisessa leukemiassa ja munasarjasyövässä käyttäen solulinjamalleja ja potilaista saatuja primäärisoluja.
Pseudokinaasit ovat joukko proteiineja, jotka muistuttavat solun signaalivälitykseen osallistuvia kinaasientsyymejä, mutta niiden kinaasidomeeneissa on aminohappomuutoksia, joiden perusteella ne eivät kuitenkaan kykene fosforyloimaan kohdeproteiineja. Uusimman tiedon valossa pseudokinaasit voivat silti osallistua aktiivisesti solusignalointiin ja niiden toiminta on liitetty myös useisiin sairauksiin kuten syöpiin. ROR-proteiiniperhe muodostuu kahdesta reseptoripseudokinaasista, ROR1 ja ROR2, jotka osallistuvat yksilökehityksen aikana muun muassa hermoston, luuston ja lihasten kehitykseen, minkä lisäksi niiden on havaittu ilmentyvän useissa eri syöpätyypeissä.
- Meidän ja muiden saamien tulosten perusteella ROR1-pseudokinaasi yhdistyy useisiin signalointireitteihin, jotka välittävät syöpäsoluille keskeisiä toimintoja, kuten solujen selviytymistä, kasvua ja liikkumista, Karvonen kertoo.
- Reseptorin ilmentymisen vaikutukset vaihtelevat kuitenkin jopa saman syöpätyypin solujen välillä, mikä korostaa syövän heterogeenistä luonnetta ja tarvetta ymmärtää lääkekohteiksi valikoituvien proteiinien toimintaa soluissa paremmin, jotta mahdollisia uusia hoitomuotoja voidaan tarjota niistä todella hyötyville potilaille, Karvonen sanoo.
Lisäksi väitöstutkimuksessa selvitettiin, mitkä muut lääkkeet yhdistettyinä ROR1-pseudokinaasia vastaan kohdennettujen hoitojen kanssa voisivat tarjota tehokkaita yhdistelmähoitoja syöpäsoluja vastaan. Tätä varten tutkimuksessa on hyödynnetty Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) DSRT-palvelua, jolla voidaan seuloa yli 500 syöpälääkkeen vaikutuksia soluihin. Seulonnoissa nousi esille joitakin mielenkiintoisia tutkimisen arvoisia yhdistelmiä. Esimerkiksi Bcl-2-inhibiittori venetoclax osoittautui tehokkaaksi B-solulinjan syöpäsoluja vastaan, kun ROR1-reseptorin ilmentyminen oli vaimennettu shRNA:n avulla.
Hanna Karvonen on kotoisin Järvenpäästä ja valmistunut maisteriksi Helsingin yliopistosta.
FM Hanna Karvosen solu- ja molekyylibiologian alaan kuuluva väitöskirja ROR1-pseudokinaasin signalointi syövässä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 29.1.2021 klo 12 etäyhteydellä. Väitöstutkimus on tehty dosentti Daniela Ungureanun johtamassa tutkimusryhmässä. Vastaväittäjänä toimii professori Patrick Eyers Liverpoolin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Howard Jacobs Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1842-0
Kuva: Kaisu Karvonen