Väitös

Hanna Hämäläinen: Eduskunnan kunnioittaminen ei edellytä tuomioistuimilta pidättyväistä linjaa perus- ja ihmisoikeustulkinnoissa

Hanna Hämäläinen
Valtiosääntöoikeudellisen sääntelyn kansainvälistyminen on aiheuttanut uudenlaisia haasteita kansallisen lainsäätäjän ja tuomioistuinten välisen institutionaalisen suhteen jäsentämiseen. Samalla suomalaisten tuomioistuinten toimivaltuudet lakien perustuslainmukaisuuden tulkinnassa ovat merkittävästi kasvaneet. Eduskunnan ensisijaisuuden kunnioittaminen ei edellytä tuomioistuinten kategorisesti pidättyväistä linjaa perus- ja ihmisoikeustulkinnoissa.

HM Hanna Hämäläinen analysoi väitöskirjassaan suomalaisten tuomioistuinten ja lainsäätäjän vuorovaikutusta. Tutkimustulokset korostavat vuorovaikutussuhteen monimuotoisuutta, mikä asettaa vaatimuksia myös niin eduskunnan kuin tuomioistuinten toimivallan tulkinnallisille lähtökohdille. Teemaa on puitu tasaisin väliajoin myös mediassa.

– Muutos tuomioistuinten roolissa on valtiosääntöoikeudellisesti merkittävä ja liittyy keskeisesti perus- ja ihmisoikeuksien ottamiseen aiempaa vakavammin, tutkija kertoo.

Tuomioistuinten roolin muutosta lieventämään on Suomen valtiosääntöön luotu tuomioistuinten pidättyväisyyttä korostavia mekanismeja. Niiden valossa tuomioistuinten ja lainsäätäjän toimivaltasuhde näyttäytyy hyvin yksiulotteisena. Väitöstutkimus osoittaa, että käytännön tilanteissa institutionaalinen suhde on moniulotteinen ja kontekstisidonnainen.

Lainsäätäjän kunnioittaminen on tuomioistuinten toiminnan lähtökohta, joka ilmenee tuomioistuinten pidättyväisyytenä. Pidättyväisyyttä korostavalla linjalla on kuitenkin rajansa.  Joissakin tapauksissa tuomioistuimilla voi olla esimerkiksi oikeusturvaan liittyvin perustein velvollisuus toimia aktiivisesti.

Isyyslain voimaanpanosäännöksen tuottamia yhdenvertaisuusongelmia isyyskanteiden käsittelyssä koskeva korkeimman oikeuden tuomio osoittaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio voi velvoittaa tuomioistuimen hylkäämään lainsäätäjän tekemät valinnat. Helsingin hovioikeuden Jehovan todistajien vapauttamista siviilipalveluksesta syrjivyyttä koskeva tuomio kertoo siitä, että myös muut kuin ylimmät tuomioistuimet voivat perus- ja ihmisoikeuksia turvatessaan irtaantua lainsäätäjän kunnioittamisen lähtökohdasta.

– Mainitut tapaukset ovat esimerkkejä tilanteista, joissa voimassa oleva perustuslakia alemman asteinen lainsäädäntö ei enää vastaa oikeusjärjestyksen peruslähtökohtia. Syntynyttä jännitettä voidaan ryhtyä ratkomaan tuomioistuinten kautta. Tämän ei pidä olla ensisijainen toimintatapa, mutta jos poliittista tahtoa lainsäädännön muuttamiseen ei ole riittävän ajoissa, saatetaan joissain tapauksissa tuomioistuimissa päätyä perustuslakia alemman asteisen lainsäädännön sivuuttamiseen. Yleensä lainsäätäjäkin seuraa perässä, kuten se teki isyyslakia ja Jehovan todistajia koskevissa tapauksissa, Hämäläinen sanoo.

Jos eduskunnan ensisijaisuutta halutaan vaalia, on tärkeää, että suomalaisessa perustuslakikontrollissa kehitetään mekanismeja, joiden avulla perus- ja ihmisoikeusloukkaukset ohjautuvat eduskunnan käsittelyyn riittävän ajoissa. Tällöin loukkauksiin otettaisiin kantaa lainsäädäntöprosessissa eikä tuomioistuimessa.

– Poliittisen tahdon puute ei saa muodostua esteeksi todettujen ihmisoikeusloukkausten korjaamisessa kuten nykyisen translain kohdalla on käynyt, tutkija toteaa.

HM Hanna Hämäläisen julkisoikeuden alaan kuuluva väitöskirja Pursuing Institutional Balance: The Institutional Relationship Between the National Legislature and the National Courts in the Contemporary Constitution tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 7.5.2021 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Panu Minkkinen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Pauli Rautiainen.

Yleisö voi seurata väitöstä etäyhteyden kautta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1908-3

 

Tulevat tapahtumat

Menneet tapahtumat