Hammarén, Milicevic ja Rahikainen biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkijatohtoreiksi
Syyskuussa alkavat tutkimustohtorikaudet ovat kolmivuotisia.
Hammarén kehittää työkaluja tuberkuloosin selviytyviä bakteereja vastaan
Milka Hammarén kehittää tutkimuksessaan nanotyökaluja persistenttejä tuberkuloosibakteereja vastaan.
Tutkimuksessa yhdistetään eri alojen erityisosaamista, jotta voitaisiin rakentaa ja testatata mykobakteereihin kohdennettuja nanotyökaluja, jotka koostuvat nanobodeista, entsyymeistä ja nanopartikkeleista.
Tuberkuloosia aiheuttava Mycobacterium tuberculosis on maailman tappavin bakteeri. Vaikka tautia on tutkittu vuosikymmeniä, tuberkuloosia ei ole onnistuttu hävittämään maapallolta.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että nykyinen antibioottihoito ei yleensä pysty häätämään kaikkia tuberkuloosibakteereja elimistöstä, ja infektio voi näin ollen myöhemmin uusiutua. Selviytyviä bakteereja kutsutaan persistereiksi, ja niitä esiintyy erityisesti biofilmi-infektioissa. Biofilmibakteerit tuottavat ympärilleen materiaalia ja jakautuvat äärimmäisen hitaasti. Myös tuberkuloosibakteerit muodostavat biofilmejä, joissa on runsaasti vaikeasti tapettavia persisteribakteereja.
Milicevic selvittää näköaistin sairauksien molekyylimekanismeja
Nemanja Milicevic tutkii verkkokalvon sisäisten kellojen ja ionikanavien keskinäistä vuorovaikutusta potentiaalisena linkkinä ikään liittyvissä verkkokalvon sairauksissa.
Monimutkaisten molekulaaristen vuorovaikutusten selvittäminen ionikanavien ja vuorokausikellon välillä verkkokalvo-RPE rajapinnassa tulee mahdollisesti edistämään uusien hoitojen kehittämistä näköaistin sairauksiin.
Arviolta 1,3 miljardia ihmistä kärsii tällä hetkellä näkövammasta, ja väestön nopea ikääntyminen lisää ikään liittyviä näköaistin sairauksia. Näiden sairauksien taustalla olevia molekyylimekanismeja ei vielä täysin tunneta. Yksi mahdollinen mekanismi on ionikanavien ja sisäisen vuorokautisen kellon säätelyn häiriintyminen verkkokalvon ja verkkokalvon pigmenttiepiteelin (RPE) rajapinnassa.
Milicevicin tavoitteena on selvittää yhteydet ionikanavien ja sisäisen kellon välillä RPE-kudoksessa. Tämä saavutetaan poikkitieteellisellä lähestymistavalla käyttämällä hyväksi julkisesti saatavilla olevia aineistoja, bioinformatiikan analyysejä, molekulaarisia menetelmiä, korkean resoluution kuvantamista, sähköfysiologisia tekniikoita sekä kudostekniikan ja kantasolutekniikan menetelmiä.
Rahikainen tutkii solun mekaanista proteiinivuorovaikutusta
Rolle Rahikainen kehittää tutkimuksessaan menetelmää solun mekaanisesti säädeltyjen proteiinivuorovaikutusten tunnistamiseen.
Häiriöt solujen välisessä viestinnässä vaikuttavat useiden sairauksien, kuten syövän ja ateroskleroosin syntymiseen ja kehittymiseen. Nykyisin on selvää, että sähköisten ja kemiallisten signaalien lisäksi solujen välistä viestintää välittävät myös erilaiset mekaaniset viestit. Kuitenkin solun ja sen ympäristön tuottamien mekaanisten viestien käsittelyyn osallistuvat solun proteiinit ovat edelleen varsin huonosti tunnettuja. Lisäksi nykyiset tutkimusmenetelmät soveltuvat huonosti tällaisten proteiinien tutkimiseen.
Tutkimuksen päätavoitteena on kehittää uudenlainen menetelmä mekaanisten voimien säätelemien proteiinivuorovaikutusten havaitsemiseen ja tutkimiseen.
Tätä menetelmää hyödyntämällä Rahikainen pyrkii löytämään uusia mekaanisesti säädeltyjä vuorovaikutuksia solun keskeisissä rakenne- ja signalointiproteiineissa. Tutkimuksen tulokset syventävät ymmärrystä solujen välisestä viestinnästä ja mahdollistavat tulevaisuudessa uusien lääkeaineiden ja hoitomuotojen kehittämisen.
Toimikunta painotti tavoitetta kansainväliseen yhteistyöhön
Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta painotti rahoituspäätöksissään tutkijatohtorihakijoiden tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta sekä tavoitetta kansainväliseen yhteistyöhön.
Toimikunta käyttää tutkijatohtoreiden rahoitukseen noin 9 miljoonaa euroa.
Tutkijatohtorihakemuksista rahoitettiin noin 15 prosenttia. Tänä vuonna noin 52 prosenttia rahoitetuista tutkijatohtoreista on naisia ─ tutkijatohtorihakijoista heitä oli saman verran.
Tutkijatohtorirahoituksen tavoitteena on mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden pätevöityminen vaativiin tutkimus- tai asiantuntijatehtäviin sekä edistää heidän siirtymistään kohti itsenäistä tutkijanuraa.
