Hyppää pääsisältöön

Haluaisitko Harry Potter –valokuvia? Tai kävellä muistojen sisällä? Tekoäly ja konenäkö mahdollistavat hauskojen ideoiden toteutumisen

Julkaistu 26.9.2019
Tampereen korkeakouluyhteisö
Computer Vision Group
Signaalinkäsittelyn tutkimusryhmässä on osaajia ympäri maailmaa.
Tekoälytutkijat Esa Rahtu ja Joni Kämäräinen kritisoivat suomalaista yrityskulttuuria jäykkyydestä ja vanhanaikaisuudesta. Parhaat osaajat haluavat haasteita ja hauskuutta, joista syntyvät parhaat ideat.

Signaalinkäsittelyn professorit Joni Kämäräinen ja Esa Rahtu ovat aina uskoneet, että parhaat ideat syntyvät leikin ja hauskuuden kautta. Innostava ja hulluihinkin ideoihin rohkaiseva työkulttuuri on tutkijoiden mukaan myös paras tapa houkutella parhaita työntekijöitä ja opiskelijoita.

– Me ollaan lähdetty aina siitä, että jos jokin asia on hauskaa ja vaikeaa, se ehdottomasti kannattaa tehdä. Molemmat valitsimme alan, jossa pääsemme tuhlaamaan veronmaksajien rahoja hauskalla tavalla. Ja tästä hauskuudesta syntyy sitten uusia hienoja ideoita ja sovelluksia, Kämäräinen toteaa.

Kämäräinen ja Rahtu tutkimusryhmineen työskentelevät tekoälyn ja konenäön parissa. Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää algoritmeja, jotka auttavat tietokoneita ja robotteja näkemään ihmisen tavoin. Näkö on ihmisen tärkein aisti, jota ilman liikkuminen ja työskentely maailmassa on hankalaa. Tutkimuksen lopullisena tavoitteena on antaa näköaisti kaikille koneille.

Itseohjautuvat autot luottavat konenäköön

Rahtu ja Kämäräinen listaavat muutamassa minuutissa ison joukon sovelluskohteita, jotka tarvitsevat luotettavaa ja tehokasta konenäköä. Ensimmäinen ja monille nykypäivänä tutuin esimerkki ovat itseohjautuvat autot.

– Itseohjautuvissa autoissa on valtavat markkinat. Kaikki suuret pelurit Googlesta alkaen kehittävät nyt kilvan omia järjestelmiään. Suomessa ei ehkä ole vielä täysin ymmärretty sitä, että tässä pelissä voittaja vie kaiken. Se firma, joka ensimmäisenä lanseeraa tämän välineen, jyrää kaikki muut hyvin nopeasti, Kämäräinen sanoo.

Joni Kämäräinen
Joni Kämäräinen kritisoi suomalaista yrityskulttuuria jäykkyydestä.

Tekoälyn avulla liikkuvat autot tarvitsevat hyvän konenäkökyvyn. Niiden täytyy mitata reaaliaikaisesti etäisyyttä muihin tiellä liikkujiin ja ympäristöön sekä havainnoida mahdollisia riskitekijöitä.

Ennen yksityiskäyttöä itseohjautuvat autot tulevat tutkijoiden mukaan katukuvaan kuljetusrobottien ja -autojen muodossa.

– Itse näkisin, että hitaasti kulkevat kuljetusrobotit tulevat ensin katukuvaan. Kun nopeus on riittävän alhainen, robotti voi kulkea kadulla ihmisten keskellä turvallisesti, Kämäräinen sanoo.

Hervannan kampuksella käydään tänä lukuvuonna itseohjautuvien autojen kilpailu. Opiskelijat hoitavat ohjelmoinnin ja kisaan aiotaan kutsua mukaan myös yksityisten firmojen edustajia.

Harry Potter –valokuvat ovat jo täällä

Harry Potter -kirjoissa ja -elokuvissa valokuviin tallennetut ihmiset ovat elossa ja liikkuvat kuvien sisällä. Tekoälyn avulla tämä idea on jo todellisuutta.

– Elävissä valokuvissa ei enää ole mitään ihmeellistä. Toinen Potter-maailmasta tuttu sovellus voisi olla kotiseinällä oleva kello, joka näyttää, missä kukin perheenjäsenistä on parhaillaan. Eihän tämä vaadi kuin GPS:n ja yksinkertaisen algoritmin, Kämäräinen toteaa.

Konenäkö tulee myös helpottamaan monien näkörajoitteisten ihmisten elämää. Markkinoilla on jo nyt erikoislaseja, jotka lukevat tekstin automaattisesti ääneen lasien kantajalle. Sokea henkilö pystyisi teknologian avulla vaikkapa lukemaan ruokakaupassa pakkausselosteet.

Esa Rahtu
Esa Rahtu uskoo, että parhaat ideat syntyvät hauskuuden kautta.

Yksi mielenkiintoisimmista kehitysalueista liittyy telepresenssiin. Termillä tarkoitetaan esimerkiksi robottia, jonka avulla ihminen pystyisi etäyhteyden kautta liikkumaan kotonaan ja katselemaan ympärilleen. Telepresenssin avulla omaiset tai terveydenhuollon työntekijät voivat esimerkiksi pitää yhteyttä yksin asuvan vanhuksen kanssa.

– Välttämättä kyseessä ei ole liikkuva robotti, vaan joukko kameroita, joiden avulla voidaan luoda sujuva yhteys haluttuun tilaan, Rahtu sanoo.

Yksi valtava kehityksen osa-alue löytyy pelien maailmasta. Lisätyn todellisuuden pelit ovat jo nyt monen digipelaajan arkea, ja teknologinen kehitys jatkuu hurjalla vauhdilla.

Tulevaisuudessa voimme myös palata muistoihimme uudella tavalla.

– Voimme tallentaa vaikkapa hääjuhlat tai leikkihetken lapsiemme kanssa useiden kameroiden avulla. Myöhemmin voimme palata muistoihin, liikkua sen sisällä ja seurata tapahtumia kolmannen persoonan näkökulmasta, Kämäräinen kertoo.

Parhaat osaajat kaipaavat haasteita

Sekä Rahtu että Kämäräinen antavat kovaa kritiikkiä suomalaiselle yrityskulttuurille. Tutkijoiden mukaan yritysten täytyy muuttaa toimintatapojaan, jos ne haluavat pitää kiinni parhaista osaajista.

– Perusjannun voi laittaa vaikka ulos tuuleen seisomaan, ja hän on tyytyväinen, jos joku maksaa hänelle siitä palkkaa. Suomalaisessa yritysmaailmassa on valitettavan paljon sitä ajattelumallia, että pomo palkkaa itselleen alaisia, joita hän voi sitten hyppyyttää mielensä mukaan. Eihän todelliset ammattilaiset jaksa sellaista katsella, Kämäräinen toteaa.

Rahtu nostaa esiin myös palkkauksen: Suomessa palkka yleensä määräytyy työntekijän aseman kanssa.

– Palkka nousee, kun noustaan hierarkiassa ylöspäin. Mallia pitäisi muuttaa enemmän siihen suuntaan, että kova asiantuntija voi tienata enemmän kuin pomo. Maailmalla näin monesti tällä alalla onkin, Rahtu toteaa.

Tampereelle tulee opiskelijoita ympäri maailmaa

Tietokonenäön tutkimusryhmä houkuttelee opiskelijoita ympäri maailmaa.

– Suomalaiset ovat meillä selvässä vähemmistössä, Kämäräinen kertoo.

Ryhmässä on tällä hetkellä opiskelijoita muun muassa Kiinasta, Venäjältä, Intiasta ja Turkista. Suositulle ja kiehtovalle alalle on paljon tunkua, ja opiskelijavalinnoissa täytyy tehdä karsintaa.

Viime vuonna tietotekniikkaa Tampereen yliopistolle pääsi opiskelemaan 150 henkilöä. Tekoälyn omaksi suuntautumisalakseen valitsi 28 opiskelijaa. Alkavana syksynä luku tulee Kämäräisen mukaan olemaan noin 40. Ulkomailta koulutukseen otetaan viitisenkymmentä opiskelijaa.

– Sanotaan vaikka näin, että jos minun pitäisi perustaa softafirma tämän ryhmän kanssa, yhtään ei tarvitsisi jännittää. Meillä on todella huipputyyppejä, Kämäräinen sanoo.

Alan työllisyystilanne on erinomainen: kaikki valmistuneet rekrytoidaan Rahdun ja Kämäräisen mukaan nopeasti työelämään, monesti jo opiskelujen aikana. Kansainvälisessä kilpailussa Suomi saattaakin jäädä nuolemaan näppejään, kun parhaat ammattilaiset pääsevät valitsemaan työpaikkansa.

– Meillä on jopa hiukan vaikeuksia pitää huippuosaajia Suomessa, Rahtu kertoo.

 

Teksti: Jaakko Kinnunen
Kuvat: Jonne Renvall

 

Computer Vision Group