Hyppää pääsisältöön

Hallinnon uudistaminen on heiluriliikettä – tutkijat toivovat päätöksenteolta enemmän pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta

Julkaistu 16.7.2019
Tampereen yliopisto
New and old buildings in Tampere
Tutkimushankkeessa on selvitetty erityisesti kehittyvien kaupunkiseutujen suhdetta maakuntauudistukseen.
Uusi raportti vetää yhteen edellisen hallituksen maakuntauudistusta ja tarjoaa päättäjille uusia näkökulmia hallinnon uudistamiseen. Tutkijoiden mukaan aiemmista uudistushankkeista on paljon opittavaa.

KAITSE- ja KAITSE-EP-hankepari on tarkastellut kaupunkiseutujen kehittämistä maakuntauudistuksen yhteydessä Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Reformeista evoluutioon? Alue- ja paikallishallinnon uudistamisen tapa ja tulevaisuus -loppuraportti vetää yhteen tutkijoiden näkemyksen siitä, miten suomalaista hallinnon uudistamisen tapaa voitaisiin kehittää.

Tutkimusjohtaja Jari Kolehmainen Tampereen yliopistosta on johtanut molempia hankkeita.

– Hankepari on selvittänyt erityisesti kehittyvien kaupunkiseutujen suhdetta maakuntauudistukseen, Kolehmainen tiivistää.

Soutaminen ja huopaaminen tulee lopettaa

Tutkijat tiivistävät hankkeen keskeiset huomiot viiteen teesiin. Ensimmäisen teesin mukaan hallinnon uudistamisen heiluriliike on vaimennettava.

– Nyt useampi hallitus on tehnyt uudistuksia, jotka ovat menneet laidasta laitaan. Esimerkiksi Jyrki Kataisen hallituksen aikaan suunniteltiin suurkuntapohjaista mallia, Juha Sipilän hallitus puolestaan ajoi maakuntapohjaista mallia. Nämä ovat lähivuosilta ne ääripäät, Kolehmainen toteaa.

Tutkijat korostavat parlamentaarisesti sovitun, ja hallituskausien ylittävän, mallin merkitystä.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että tämä toive on jollain tavalla toteutumassa nykyisen hallituksen aikana, koska se on ottanut perusratkaisuunsa elementtejä edellisen hallituksen ajamasta uudistuksesta, Kolehmainen kertoo.

Erilaisten hallintomallien suunnittelu ja toteutus on vahvasti politisoitunut asia. Tutkijan rooli on haastava, sillä mikä tahansa mielipide voidaan helposti tulkita jonkin poliittisen suunnan kannatukseksi.

– Tämä on läpipolitisoitunut asia. Jos itse sanon asiasta tutkimukseenkin pohjautuvan mielipiteeni puoleen tai toiseen, tulen helposti leimatuksi jonkin aatteen tai puolueen kannattajaksi, Kolehmainen sanoo.

Jari Kolehmainen
Jari Kolehmaisen mielestä hallinnon uudistamiseen vaaditaan enemmän pitkäjänteisyyttä.

Pieniä askelia suurien loikkien sijaan

Toinen teesi nostaa esiin uudenlaista uudistamisen tapaa: isojen mullistusten sijaan hallintoa tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa pieni askel kerrallaan ja mahdollisesti kokeilujen kautta ennalta sovittujen raamien sisällä.

– Evolutiivisessa uudistamisessa on tulevaisuus. Meidän pitäisi alkaa nähdä uudistaminen uudella tavalla, sillä suurten uudistusten läpisaaminen on osoittautunut haastavaksi, Kolehmainen sanoo.

Päättäjiltä ja poliittiselta kulttuurilta toivotaan myös enemmän joustavuutta. Nyt poliittinen päätöksenteko näyttää Kolehmaisen mukaan perustuvan ajatukseen, että kerran sovitusta asiasta pidetään kiinni vaikka maailman tappiin asti.

– Tämä jyrkkyys ja jääräpäisyys ihmetyttivät minua. Toisaalta viime hallituskaudella kuului kommentteja, että tehdään nyt vaan joku malli ja korjataan sitä myöhemmin. Nämä molemmat mallit, eli toisaalta päätöksenteon jyrkkyys ja toisaalta puolivillainen valmistelu ja toteutus, ovat hankalia, Kolehmainen sanoo.

Yksi malli ei välttämättä sovi koko Suomelle

Kolmannen teesin mukaan alueitten erilaisuus on otettava uudistuksissa huomioon entistä paremmin. Esimerkiksi pääkaupunkiseutu ja muuttotappioalueet, joiden väestö ikääntyy, ovat hyvin erilaisissa tilanteissa.

– Voi kyseenalaistaa sitä, toteutuvatko kansalaisten perusoikeudet parhaiten, kun tehdään samanlainen yhtenäismalli koko Suomeen, kun alueet ovat lopulta hyvinkin erilaisia, Kolehmainen pohtii.

Hallinnon uudistamisen pitkä linja on Suomessa ollut yhtenäismallien puolella. Tätä ajattelutapaa pitäisi tutkijan mukaan tarkastella uusin silmin.

– Tämä on pohtimisen arvoinen asia. Eli onko yhtenäismalliin perustuva hallinnon uudistamisen tapa se oikea, Kolehmainen toteaa.

Kansalaisten tulee tietää, mitä hyötyjä uudistuksilla haetaan

Tutkijoiden neljäs teesi penää poliitikoilta selkeämpää ja avoimempaa viestintää uudistusten hyödyistä.

– Retoriikan tasolla viesti on usein se, että asukas, terveydenhoidon asiakas, perhe tai yksittäinen vanhus on uudistuksen keskiössä. Mutta lopulta isojen ratkaisuiden keskiössä voivat olla ihan muut syyt ja intressit, Kolehmainen sanoo.

Kansalaisille pitää selvästi osoittaa, mitä hyötyjä uudistamisella on. Jos näin ei toimita, uudistusten legitimiteetti kärsii.

– Legitimiteetti saavutetaan, jos ja kun uudistukset tuovat julkista arvoa. Tämä lisäarvo täytyy osoittaa selkeästi, Kolehmainen sanoo.

Julkista arvoa voivat olla esimerkiksi parantuneet terveydenhuollon palvelut, julkisen talouden tasapainottuminen tai paremmat yrityspalvelut. 

– Uudistuksilla tuotettavan julkisen arvon painotukset voivat olla tietysti ideologisia, mutta niiden täytyy olla todellisia ja osoitettavissa, Kolehmainen huomauttaa.

Tulevaisuutta tulee rakentaa menneisyys mielessä

Viidennen ja viimeisen teesin mukaan uudistuksissa tulee pitää mielessä menneisyyden opetukset ja samalla varmistaa, että uudistus palvelee tulevaisuuden tarpeita.

– Usein uudistuksia tehdään nykyisten ongelmien korjaamiseksi tai menneisyyden mokien paikkaamiseksi. Mutta toinen näkökulma on se, että uudistamista täytyy tehdä myös tulevaisuudesta käsin. Tämä kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta kyseessä on tärkeä huomio, Kolehmainen toteaa.

Tutkija nostaa esimerkiksi suurten kaupunkien tilanteen maakuntauudistusta tehtäessä. Kaupungistuminen on ilmiö, joka tulee lähes varmasti jatkumaan Suomessa lähitulevaisuudessa. Samaan aikaan poliitikot ajavat isoa maakuntamalliin pohjautuvaa uudistusta.

– Kasvavien kaupunkien näkökulmasta voidaan perustellusti kysyä, miksi nyt tehdään tällaista uudistusta, kun ennusteet osoittavat, että väki siirtyy jatkossakin kaupunkeihin ja kaupungit ovat kasvun dynamoja, Kolehmainen sanoo.

Samaan hengenvetoon Kolehmainen kuitenkin toteaa, että asialla on myös toinen puoli. Jos isot kaupungit ovat kriittisiä maakuntauudistusta kohtaan, voidaan kaupungeilta kysyä, mikä olisi oikea ratkaisu muun Suomen kannalta. Tämä huomio liittyy osaltaan myös teesiin numero kolme, jossa tutkijat muistuttivat, että yksi ja sama malli ei välttämättä sovi koko Suomelle.

– Molemmat puolet täytyy ottaa huomioon. Monille paikkakunnille maakuntamalli voi olla tulevaisuuden ratkaisu, jos esimerkiksi lapsia ei kunnassa enää synny riittävästi. Toisaalta isot kaupungit eivät näe maakuntauudistuksessa hyötyjä itselleen, koska ne ovat riittävän vahvoja järjestämään omat palvelunsa jo nykyisellään, Kolehmainen kertoo.

Teksti: Jaakko Kinnunen
Kuvat: Jonne Renvall

 

KAITSE- ja KAITSE-EP-hankeparia rahoittavat Etelä-Pohjanmaan liitto, Pirkanmaan liitto, Varsinais-Suomen liitto, Seinäjoen kaupunki, Tampereen kaupunki, Turun kaupunki, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Kuntaliitto, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Tampereen yliopisto.

Hankeparin verkkosivut

Loppuraportti: Reformeista evoluutioon? Alue- ja paikallishallinnon uudistamisen tapa ja tulevaisuus