Väitös

Haiman hännän poistoleikkauksen komplikaatioita voidaan vähentää hydrokortisonilla

Haimakirurgiaan liittyy korkea leikkauksen jälkeinen komplikaatioriski. Leikkauksen jälkeinen haimafisteli eli haimanesteen vuoto on yleisin komplikaatio, joka pahimmillaan johtaa jopa kuolemaan. Haiman hännän poistoleikkauksen jälkeen fisteleitä esiintyy jopa yli 40 prosentilla. Fisteleiden vähentäminen on haastavaa, mutta lupaavia menetelmiä on löydetty.

Komplikaatiot lisäävät merkittävästi potilaan kärsimyksiä, sairaalassaoloaikaa ja yhteiskunnan kustannuksia. Lisäksi ne viivästyttävät mahdollisten liitännäissyöpähoitojen aloitusta.  Komplikaatioiden vähentämiseen tähtäävä tutkimus on tärkeää ja uusia menetelmiä kehitetäänkin jatkuvasti.

Fisteleiden määrää on yritetty vähentää erilaisilla kirurgisilla haimasauman ompelutekniikoilla tai haiman katkaisupinnan sulkutekniikoilla. Haimanesteen vuotoa on yritetty vähentää myös erilaisilla lääkeaineilla. Fisteliin johtavia riskitekijöitä on tutkittu laajasti, mutta ongelmaan ei ole löytynyt ratkaisua.

Lääketieteen lisensiaatti Anne Antila totesi väitöstutkimuksessaan, että leikkauksen aikaisella hydrokortisonihoidolla pystyttiin vähentämään fisteleiden ilmaantuvuutta. Hydrokortisonihoitoa saavista fisteleitä esiintyi vain 5.9 prosentilla, kun lumelääkettä saavista niitä esiintyi jopa 42 prosentilla. Fisteleiden aiheuttajana on epäilty olevan haiman tulehtuminen leikkauksen jälkeen. Hydrokortisoni on tunnettu tulehdusta hillitsevä aine.  

Hydrokortisonin on osoitettu aiemmin vähentävän fisteleitä ja kokonaiskomplikaatioita myös toisen haimakirurgisen leikkauksen, haiman pään poistoleikkauksen jälkeen. Hydrokortisoni onkin nykyään rutiinikäytössä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa molemmissa haimakirurgisissa leikkauksissa.

Antila selvitti tutkimuksessaan myös, vähentääkö leikkausten keskittäminen suuriin sairaaloihin komplikaatioita ja fisteleitä. Komplikaatioiden ilmaantuvuutta vuosina 2012-2014 selvitettiin koko Suomen tasolla.

Tutkimus osoitti, ettei keskittämisellä ollut vaikutusta fisteleiden tai kokonaiskomplikaatioiden määrään.  Fisteleitä esiintyi yhtä paljon korkean ja matalan leikkausmäärän keskuksissa. Komplikaatioiden ja fisteleiden ilmaantuvuus on Suomessa kansainvälisellä tasolla. Matalan leikkausmäärän sairaaloissa hoito johti kuitenkin uusintaleikkauksiin 10 kertaa useammin kuin korkean leikkausmäärän keskuksissa.

Nykyaikaiset keinot, kuten toimenpideradiologiset vuodon tyrehdyttämiset sekä paiseiden tyhjennykset ovat modernia hoitoa, mutta pienemmissä yksiköissä niiden saatavuus on huono, mikä johtaa tarpeettomiin uusintaleikkauksiin.

- Tässä suhteessa kansainvälinen taso saavutetaan vain keskittämällä leikkaukset suuriin yksiköihin, joissa nykyaikainen hoito on saatavilla ympärivuorokautisesti, Antila sanoo.

- Haiman häntäkirurgian hoidon optimoimiseksi voidaan tutkimuksen perusteella suositella hydrokortisonin käyttöä sekä leikkausten keskittämistä suuren leikkausmäärän sairaaloihin, Antila toteaa.

LL Anne Antila on kotoisin Valkeakoskelta. Hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Turun yliopistossa vuonna 2000 ja gastrokirurgian erikoislääkärin tutkinnon Tampereen yliopistossa vuonna 2009. Hän työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa haimakirurgina.

Lääketieteen lisensiaatti Anne Antilan kirurgian alaan kuuluva väitöskirja How to Decrease Complications after Distal Pancreatectomy tarkistetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 13.12.2019 klo 12 alkaen Finn-Medi 5:n auditoriossa, Biokatu 12. Vastaväittäjänä toimii professori Pauli Puolakkainen Helsingin yliopistosta. Tilaisuuden kustoksen toimii apulaisprofessori Johanna Laukkarinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1286-2