Hyppää pääsisältöön

Haikarainen ja Raitoharju biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen akatemiatutkijoiksi

Julkaistu 3.5.2021
Tampereen yliopisto
laboratoriotutkimusta
Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on valinnut 24 uutta akatemiatutkijaa. Tampereen yliopistossa akatemiatutkijoiksi valittiin Teemu Haikarainen ja Emma Raitoharju, jotka kumpikin työskentelevät lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.

Syyskuussa alkavat tutkimushankkeet ovat viisivuotisia.

Haikarainen tutkii Janus-kinaasi-proteiinien tarkkaa toimintaa

Teemu Haikaraisen tutkimus käsittelee Janus-kinaasi -signaloinnin inhibointia ja rakenteellista perustaa.

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää Janus-kinaasien tarkka toiminta ja kehittää tulosten pohjalta uusia tehokkaampia lääkeaineita autoimmuunisairauksien ja syövän hoitoon.

Solujen välinen signalointi tapahtuu sytokiinien, pienten välittäjäproteiinien, avulla. Sytokiinit, kuten erytropoietiini, sitoutuvat kohdesolun pinnalla oleviin reseptoriproteiineihin ja käynnistävät erilaisia toimintoja, kuten kasvun, immuunipuolustuksen tai solukuoleman.

Sytokiinien signaali välittyy soluun Janus-kinaasi -proteiinien avulla. Vaikka nämä proteiinit ovat keskeisessä roolissa signaalin välittämisessä, niiden tarkka atomitason toiminta tunnetaan heikosti. Janus-kinaasien toiminta on häiriintynyt useissa eri sairauksissa, kuten immuunijärjestelmän taudeissa sekä useissa syövissä. Niitä vastaan on kehitetty useita lääkeaineita, joita käytetään esim. verisyöpien ja autoimmuunisairauksien hoitoon.

Raitoharju selvittää RNA-tasojen pysyvyyttä ja periytyvyyttä

Emma Raitoharju tutkii lyhyiden proteiinia koodaamattomien RNA:iden tasojen elinikäistä pysyvyyttä, periytyvyyttä ja muutosvastetta suhteessa kardiometabolisiin (CMD) sairauksiin.

Tavoitteena on löytää uusia merkkiaineita CMD:ille, sekä tunnistaa yksilöitä ja perheitä, joilla riski näihin tauteihin on kasvanut ja lisätä tietoa siitä, miten vanhempien ilmiasu hedelmöityksen aikana ja raskauden aikaiset olot vaikuttavat syntyvän lapsen tulevaan terveyteen.

Lyhyet proteiiniakoodaamattomat RNA:t (sncRNA) on liitetty kardiometabolisten sairauksiin ja ehdotettu, että ne välittäisivät hankittujen ominaisuuksien periytymistä. Maissa, joiden väestö ikääntyy, CMD:t, kuten sydän- ja verisuonitaudit ja diabetes, kuormittavat terveydenhuoltojärjestelmiä. Nämä taudit yleistyvät kuitenkin myös nuoremmilla ihmisillä.

Raitoharju tutkii, millaisia fysiologiset sncRNA ilmentymistasot ovat ja liittyvätkö muutokset näissä tasoissa CMD:iden riskiin. Tutkimuksessa selvitetään myös, voivatko isän elämäntavat ja ilmiasu vaikuttaa lapsen ilmiasuun siittiöiden sncRNA:iden välityksellä ja kuinka hedelmöityksen ja raskauden aikaiset olot vaikuttavat jälkeläisen sncRNA-tasoihin aikuisuudessa.

Akatemia painotti itsenäisyyttä osoittavaa urakehitystä ja kansainvälistymistä

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta painotti akatemiatutkijoiden valinnassa hakemuksen korkean tieteellisen laadun ja hakijan pätevyyden lisäksi selkeän nousujohteista ja itsenäisyyttä osoittavaa urakehitystä sekä vahvaa kansainvälistymistä. Toimikunta on päätöksenteossaan ottanut huomioon koronapandemian vaikutukset liikkuvuuteen ja sen suunnitteluun.

Toimikunta käyttää akatemiatutkijoiden rahoitukseen tänä vuonna noin 11 miljoonaa euroa. Tehtävään saapui 176 hakemusta ja näistä rahoitettiin noin 14 prosenttia. Rahoitetuista akatemiatutkijoista on naisia 42 prosenttia ─ hakijoista heitä oli 48 prosenttia.

Akatemiatutkijarahoituksen tavoitteena on tarjota lupaaville tutkijoille laajat ja monipuoliset mahdollisuudet itsenäiseen tutkimustyöhön, edistää oman tutkimusryhmän perustamista ja mahdollistaa oman alan tutkimuksen kehittäminen.

Suomen Akatemian tiedote 3.5.