Väitös

Georg Boldt: Nuorten osallisuusrakenteet saattavat vahvistaa ulkopuolisuuden tunnetta

Georg Boldt
Tuottavatko osallisuusrakenteet parempia kansalaisia, vastaavatko ne osallistujien odotuksia ja tarjoavatko ne heille mahdollisuuden toteuttaa haaveitaan? Georg Boldt tarkastelee näitä kysymyksiä nuorten osallisuushankkeita tutkivassa väitöskirjassaan. Yksi tutkimuksen keskeisistä havainnoista on, että nykyisillä käytännöillä nuorten osallistamiseksi on rajallinen kyky huomioida nuorten eriäviä toiveita ja tarpeita.

Nuorisopolitiikka Suomessa ja muualla Euroopassa on viimeisten 20 vuoden ajan painottanut nuorten osallisuutta julkisessa päätöksenteossa.  Tälle politiikalle on ollut kaksi pääasiallista perustelua. Ensinnäkin YK:n sopimus lasten oikeuksista antaa lapsille oikeuden tulla kuulluksi päätöksissä, jotka vaikuttavat heihin. Toiseksi on ajateltu, että osallisuuskokemukset nuoressa iässä vahvistavat demokraattisia arvoja nuorissa sekä antavat heille taitoja vaikuttaa politiikkaan.

Tutkimus tunnisti neljä seurausta nuorten osallisuusrakenteisiin osallistumiselle. Osa osallistujista koki syvän henkilökohtaisen muutoksen ja voimaantumisen. Toisille taas osallisuus tuotti jo valmiiksi etuoikeutetun aseman kasaantumista. Jotkut osallistujat jäivät pois ja löysivät jonkin muun paikan, jossa yhteiskunnallisen vaikuttamisen tyyli tuntui luontevammalta ja tietylle osalle nuoria toimintaan osallistuminen vahvisti ulkopuolisuuden tunnetta. Nämä seuraukset olivat riippuvaisia osallistumistilanteen vuorovaikutustyylistä sekä osallistumismahdollisuuden koetusta hyödyllisyydestä. Koska osallistumistyylejä on monenlaisia, yhdenlaisen tyylin painottuminen nuorten osallisuusrakenteissa ei huomioi nuorten eriäviä haaveita ja tarpeita.

— Jos nuorten osallisuuspolitiikan tulisi vahvistaa nuorten uskollisuutta demokratialle sekä taata heille lain mukaiset vaikuttamismahdollisuudet niin ei riitä, että kunnallisessa nuorisotyössä luodaan yksi vaikuttamiskanava nuorille, kiteyttää Boldt.

Väitöskirjan tutkimusaineisto koostuu etnografisista havainnoista nuorten osallisuushankkeista pääkaupunkiseudulla vuosina 2015-2018. Yhteensä yli 200 tuntia osallistuvia havaintoja toteutettiin nuorisovaltuustossa sekä Helsingissä järjestettävissä RuutiBudjetti-tapahtumissa.

Nuorisovaltuustot ovat perinteinen nuorten poliittisen osallisuuden muoto, joka perustuu parlamentaarisen työskentelyn malliin. Osallistuva budjetointi, jota Helsingin kaupunki toteuttaa nuorille suunnatun RuutiBudjetin kautta, taas antaa osallistujille mahdollisuuden päättää, miten nuorisoasiainkeskuksen varoja käytetään paikallistasolla.

Siitä huolimatta, että nuorisovaltuuston ulkoiset puitteet muistuttivat kaupunginvaltuuston toimintaa, nuorten vaikutusvalta oli pieni ja rajoittui lähinnä asioiden viestimiseen kaupungin poliitikoille sekä viranhaltijoille. Toisaalta se osa jäsenistöstä, joka tästä huolimatta jatkoi toiminnassa, oppi parlamentaarisen politiikan tekemisen taitoja sekä loi verkostoja kaupunginhallintoon ja poliittisiin puolueisiin.

— Voi sanoa, että nuorisovaltuusto on oiva koulu tuleville poliitikoille, mutta sen toiminnan tyyli rajaa pois monia nuoria, joita kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikuttaminen muttei niinkään puoluepolitiikka, kaupunginhallinto tai parlamentaariset kokouskäytännöt. Osallistuva budjetointi on sitä vastoin hyvä tapa voimaannuttaa sellaisia nuoria, joita vaikuttaminen ei aiemmin ole kiinnostanut, sanoo tutkija.

Osallistuvassa budjetoinnissa kuka tahansa yläkoululainen saa ehdottaa aloitteita, jotka ovat toteutettavissa nuorisotalolla korkeintaan 3000€ kustannuksin. Tämän takia ne, jotka käyvät nuorisotaloilla hyötyvät osallistumisesta. Ne, joita kiinnostavat asiat eivät suoraan liity kaupungin paikalliseen nuorisotoimintaan, jättäytyvät helposti prosessin ulkopuolelle.

— Valitettavasti nuorisotyöntekijät, poliitikot ja viranhaltijat ovat hyviä luomaan suuria odotuksia osallistujien keskuudessa, mutta ikävä kyllä ne vastaavat harvoin osallistamisrakenteen todellisia rajauksia sillä seurauksella, että osallistuvat nuoret turhaantuvat vaikutusvaltansa niukkuudesta.
 
Valtiotieteiden maisteri Georg Boldtin sosiologian alaan kuuluva väitöskirja Citizens in Training. How institutional youth participation produces bystanders and active citizens in Finland  tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 5.3.2021 kello 15 Linna-rakennuksen luentosalissa K103, Kalevantie 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Gianpaolo Baiocchi, New York University. Kustoksena toimii professori Turo-Kimmo Lehtonen Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1850-5

Kuva: Ilkka Vuorinen