Tiedote

Fennovoiman ydinjätteen loppusijoitushankkeen oikeudenmukaisuus kyseenalaistetaan Eurajoella ja Pyhäjoella

Ydinjätteen loppusijoituskapseli
Oikeudenmukaisuus ja luottamus ovat tärkeitä tekijöitä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen paikallisen hyväksynnän kannalta. Journal of Risk Research -lehdessä julkaistussa uudessa tutkimuksessa vertailtiin Eurajoen ja Pyhäjoen kuntien asukkaiden näkemyksiä oikeudenmukaisuudesta Fennovoima Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeessa. Eurajoella vastaajat ilmaisivat suurempaa epäluottamusta muun muassa Suomen hallitusta kohtaan ja kokivat hieman enemmän menettelytapoihin (kuten tiedon saantiin) liittyvää epäoikeudenmukaisuutta kuin Pyhäjoella.

Fennovoima nimesi Eurajoen ja Pyhäjoen kunnat loppusijoituslaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdoiksi kesällä 2016.

– Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen ydinjätehuollon tilanne on poikkeuksellinen, toteaa tutkijatohtori Matti Kojo Tampereen yliopistosta.

– Suomi on näillä näkymin ensimmäinen valtio maailmassa, jossa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus voisi alkaa 2020-luvun puolella. Samaan aikaan Suomessa suunnitellaan jo toista laitosta.

– Vaikka loppusijoitushanke on edennyt Eurajoella, niin paikallisten asukkaiden oikeudenmukaisuuskäsitykset tulisi ottaa paremmin huomioon, Kojo toteaa.

Esimerkiksi Eurajoella 22 prosenttia vastaajista piti Suomen hallitusta moraalisesti luotettavana toimijana ydinjätehuollossa, kun vastaava luku oli Pyhäjoella 43 (ks. artikkelin kuvio 3).

– Oletamme, että epäluottamus liittyy osittain tapaan, jolla Eurajoen kunnan rooli Fennovoiman loppusijoitushankkeessa on otettu huomioon hankkeen valmistelussa ja julkisessa keskustelussa.

Menneinä vuosina useampi ministeri on antanut ymmärtää, että valtio voi halutessaan pakottaa Posivan ja Fennovoiman yhteistyöhön Olkiluodossa. Eurajoella on kuitenkin veto-oikeus sekä Posivan laitoksen laajentamiseen että Fennovoiman omaan laitokseen.

– Fennovoima ei kysynyt kummaltakaan kunnalta etukäteen suostumusta loppusijoitushanketta koskeviin tutkimuksiin. Laitoksen sijoituspaikaksi ehdotetulla kunnalla on ydinenergialain mukaisessa periaatepäätösvaiheessa veto-oikeus. Luottamus olisi rakentunut pidemmän päälle vahvemmalle pohjalle, jos keskustelu vaihtoehtoisista paikoista olisi avattu ennen tutkimusvaihetta, Kojo arvioi.

– Lisäksi tulee muistaa, että hanketta seurataan myös naapurikunnissa, Kojo lisää.

Toinen mielenkiintoinen tulos liittyi vastaajien käsityksiin loppusijoituksesta ja vastuusta tulevia sukupolvia kohtaan. Asukaskyselyn mukaan molemmissa kunnissa noin 40 prosenttia vastaajista piti loppusijoitusta epäoikeudenmukaisena tulevia sukupolvia kohtaan.

– Tämä viittaa siihen, että loppusijoituksen passiivista pitkäaikaisturvallisuutta epäillään, tutkija Tuuli Vilhunen toteaa.

Toisaalta taas suurin osa vastaajista koki, että on nykyisen sukupolven velvollisuus päättää loppusijoituksesta, eikä siirtää vastuuta tuleville sukupolville.

– Ilmeisesti vastaajat kokevat, että loppusijoitus on paras, vaikkakin jossain määrin moraalisesti kyseenalainen vaihtoehto huolehtia ydinjäteistä, Vilhunen pohtii.

Tutkimuksessa Eurajokea tarkasteltiin ydinvoimakuntana, jolla on yhteisönä lähes neljän vuosikymmenen mittainen kokemus ydinenergiasta ja ydinjätehuollosta. Vertailukohtana oli Pyhäjoki, jonka Fennovoima valitsi ydinvoimalaitosyksikkönsä sijoituspaikaksi vuonna 2011. Fennovoima hakee parhaillaan valtioneuvostolta lupaa ydinvoimalaitoksen rakentamiseksi Pyhäjoelle.

Fennovoiman suunnittelema käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos olisi toteutuessaan toinen Suomessa. Posiva Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Eurajoen Olkiluodossa puolestaan lähenee käyttöönottovaihetta.

Asukaskysely toteutettiin vuoden vaihteessa 2016–2017. Vastausprosentti oli Pyhäjoella 43 (n= 204) ja Eurajoella 33 (n=250).

Tutkimusta rahoittivat Suomessa Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2018) ja Suomen Akatemia (projektinumerot 253332 ja 313015). Artikkeli on yhteisjulkaisu, jossa kirjoittajina olivat tutkija Tuuli Vilhunen ja tutkijatohtori Matti Kojo (Tampereen yliopisto), professori Tapio Litmanen (Jyväskylän yliopisto) ja apulaisprofessori Behnam Taebi (Delft University of Technology / Harvard University).

Vilhunen, Tuuli, Kojo, Matti, Litmanen, Tapio,Taebi, Behnam: Perceptions of justice influencing community acceptance of spent nuclear fuel disposal. A case study in two Finnish nuclear communities. Journal of Risk Research, DOI:10.1080/13669877.2019.1569094 (avoin julkaisu)

Lisätietoja:
Tutkijatohtori, YTT, Matti Kojo, 050 428 0881, matti.kojo [at] tuni.fi
Talouden ja johtamisen tiedekunta, Tampereen yliopisto
Tutkija, YTM, Tuuli Vilhunen, 044 535 0370, tuuli.vilhunen [at] gmail.com
Vilhunen työskenteli Tampereen yliopistossa vuosina 2017–2018
Professori Tapio Litmanen, 040 805 4168, tapio.a.litmanen [at] jyu.fi
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Tutkimushankkeen tiedote lokakuussa 2017:
Fennovoiman loppusijoituslaitos torjutaan Pyhäjoella ja Eurajoella
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2017/10/tiedote-2017-10-06-09-53-07-865684