Väitös

Eurooppalainen rajavalvonta teknologisoituu ja käyttää henkilötietoja yhä enemmän

Pinja Lehtonen
Rajavartijoiden kanssa asioiminen jää historiaan Euroopan unionissa. Matkustajat liikkuvat vapaasti Schengen-alueen sisällä, mutta alueen ulkorajojen valvonnassa hyödynnetään enenevässä määrin teknologiaa ja matkustajien henkilötietoja. Pinja Lehtonen tutkii väitöskirjassaan automaattisen rajavalvontateknologian poliittisia, sosiaalisia ja eettisiä ulottuvuuksia.

Matkustajamäärien kasvu on johtanut paineisiin automatisoida EU:n rajatarkastuksia. Automatisoitu rajavalvonta perustuu matkustajien profilointiin etukäteen kerätyillä tiedoilla. Uudet järjestelmät käyttävät arkaluonteisia biometrisiä tunnisteita, kuten sormenjälkiä. Lisäksi profiloinnissa hyödynnetään muun muassa matkustajien ruokavalioita ja hotellivarauksia.

Tarkoituksena on nopeuttaa suurten matkustajamäärien rajatarkastusta itsepalveluautomaattien avulla ja samalla keskittää rajavalvojien huomio mahdollisesti vaarallisiin matkustajiin. Järjestelmiä käytetään jo nyt esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Automaattinen rajavalvonta on osa suurempaa yhteiskunnallista kehityskulkua, jossa valvonta muuttuu fyysisestä prosessista yhä monimutkaisemmaksi tietoteknologian avulla toimivaksi, henkilötietoja suuressa määrin hyödyntäväksi valvontakoneistoksi.  

Euroopan komissio on ajanut laitteiston yhdenmukaistamista, mutta EU-maat päättävät itse siitä, millaisia rajavalvontalaitteita ne hankkivat. Lehtonen tutkii kansanedustajien ja valiokuntatyössä kuultujen asiantuntijoiden näkemyksiä aiheesta.

Neljän EU-maan tapaustutkimuksen tuloksena on, että osallistujien mielipiteet ovat riippuvaisia heidän puoluepoliittisesta katsomuksestaan eivätkä esimerkiksi kansallisuudesta. Vasemmistolaisia poliitikkoja huolestuttaa kansalaisten perusoikeuksien loukkaaminen ja tietojen mahdollinen väärinkäyttö tulevaisuudessa. Oikeistopoliitikot kannattavat automaattista rajavalvontaa, sillä kokevat sen lisäävän turvallisuutta ja tehokkuutta. EU-vastaiset osallistujat taas vaativat, että rajavalvonta-asiat palautettaisiin kansallisella tasolla järjestettäviksi.

Tutkimuksen osallistujat ovat samaa mieltä siitä, että vammaisten henkilöiden esteetön pääsy rajavalvonta-automaatteihin on järjestettävä. Siksi väitöskirjassa tutkitaan myös sitä, miten vammaiset matkustajat pitäisi ottaa huomioon uusien rajavalvontajärjestelmien suunnittelussa EU:ssa.

- Esteetön suunnittelutapa parantaisi matkustajien tasavertaisuutta ja järjestelmien helppokäyttöisyyttä, jolloin myös tehokkuus paranisi, Lehtonen kertoo.

- Esteetöntä pääsyä automaattiseen rajatarkastukseen tulee vaatia, kun teknologiaa tilataan. Erilaiset käyttäjäryhmät, myös vammaiset henkilöt, pitää ottaa osaksi teknologian suunnitteluprosessia.

Lehtosen väitöskirja ottaa kantaa myös subjektiivisen toimijuuden tutkimukseen kansainvälisen politiikan tieteenalalla. Käytännössä tämä tarkoittaa väitöskirjan pääasiallisen tutkimusmenetelmän ja kvanttifysiikkaan perustuvan todellisuuskäsityksen yhdistämistä, jolloin luodaan edellytykset tutkia toimijuutta luovana eikä niinkään rationaalisuuteen perustuvana ilmiönä.

YTM Pinja Lehtosen kansainvälisen politiikan alaan kuuluva väitöskirja The Technologization of European Union Border Control: Political Agency Steering Societally Significant Practices tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa tiistaina 30.6.2020 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Vicki Squire Warwickin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pami Aalto Johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Koronavirustilanteen takia Tampereen yliopiston väitöstilaisuuksia ei järjestetä yleisötilaisuuksina. Väitöstä voi kuitenkin seurata etäyhteydellä.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1591-7

Kuva: Eino Ansio