EU-politiikka ja sukupuoli
Tampereen yliopiston tutkijat selvittävät seuraavien viiden vuoden aikana Euroopan parlamentin päätöksenteon sukupuolittuneisuutta. Sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola sai tutkimukselleen kahden miljoonan euron rahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta. EUGenDem-hanke (Gender, party politics and democracy in Europe: A study of European Parliament’s party groups) on viisivuotinen.
Tutkimusprojektissa Euroopan parlamentin puolueryhmät jaetaan kolmeen kokonaisuuteen: perinteisiin vasemmisto- ja oikeistopuolueisiin, populistisiin ja äärioikeistoryhmiin sekä tasa-arvoa ajaviin ryhmiin.
– Kaikilla Euroopan parlamentin puolueilla on omat käytäntönsä ja kulttuurinsa ja usein ne ovat sukupuolittuneita. Nämä käytännöt asettavat naiset ja miehet eri asemaan. Sama tilanne on myös monista vähemmistöryhmistä tulevilla poliitikoilla, Kantola toteaa.
Laadullinen tutkimus toistaiseksi vähäistä
Tutkimushanke on kaksiosainen: Toinen puoli keskittyy poliittisen toiminnan ja käytäntöjen sukupuolittuneisuuden tutkimukseen. Toisessa osassa tarkastellaan poliittisia päätöksiä, joita parlamentti tekee.
– Aiemmissa tutkimuksissa on tutkittu kvantitatiivisesti parlamenttia ja puolueryhmiä, mutta laadullinen, etnografinen ja valtakamppailuita tarkasteleva tutkimus on vähäisempää. Tällainen tutkimus vie paljon aikaa, koska tutkijoiden täytyy olla paikan päällä Euroopan parlamentissa, Kantola sanoo.
Brexit muuttaa Euroopan parlamentin valtatasapainoa
Keväällä käytävät europarlamenttivaalit ovat tutkijalle erityisen mielenkiintoiset.
– Äärimmäisen mielenkiintoiset vaalit on tulossa. Parlamentissa on kahdeksan puolueryhmää, joista osa on hyvin stabiileja ja pitkäikäisiä. Muutoksia on nähty enemmän oikeistopopulistien piirissä. Tulevissa vaaleissa nähdään, kuinka oikeistopopulistisetpuolueet tulevat nousemaan ja mitä vaikutuksia tällä on, Kantola toteaa.
Iso-Britannian ero Euroopan unionista tulee vaikuttamaan myös parlamentin valtatasapainoon.
– Brexitin myötä Iso-Britannian työväenpuolue lähtee parlamentin sosiaalidemokraattisesta ryhmästä. Tämä tulee muuttamaan valta-asetelmia, sillä EPP:n (Euroopan kansanpuolueen ryhmä) ja sosiaalidemokraattien välillä on ollut valta-akseli, Kantola kertoo.
Tasa-arvopuhe parlamentissa
EU-vaaleilla on vaikutusta Kantolan tutkimusryhmän ydinkysymyksiin.
– Vaalit ovat tärkeät sukupuolten tasa-arvon kannalta. Isoja kysymyksiä ovat myös talouteen liittyvät päätökset siitä, mihin resursseja ohjataan. Miten EU:ssa puhutaan sosiaalisista oikeuksista, kuten lasten päivähoidosta, vanhempainvapaasta, työn ja perheen yhteensovittamisesta ja köyhyyteen liittyvistä kysymyksistä.
Maahanmuuttokysymys ei ole Kantolan tutkimuksessa aivan keskeisimmällä sijalla, mutta siihen liittyvät poliittiset ja yhteiskunnalliset kysymykset ulottuvat laajalle.
– Se, miten ihmisoikeusnäkökulmaa painotetaan, vaikuttaa myös sukupuolten tasa-arvoon. Monet populistiset puolueet eivät ole pelkästään maahanmuuttovastaisia, mutta ne ovat myös feminismin vastaisia ja sukupuolten tasa-arvon vastaisia, Kantola toteaa.
