Lääketieteen lisensiaatti Tiia Reho totesi väitöstutkimuksessaan, että suurkuluttajuus on yksi mahdollinen indikaattori työkyvyttömyysuhassa olevien potilaiden tunnistamiseen. Käyntitiheyden hyödyntäminen muiden työkyvyttömyyteen viittaavien tekijöiden kanssa mahdollistaa työkyvyttömyysriskien varhaisemman tunnistamisen ja siitä seuraavat toimenpiteet, kuntoutuksen ja seurannan suunnittelun.
Terveyspalveluiden runsasta käyttöä on tutkittu niin Suomessa kuin ulkomaillakin viime vuosina, koska suurkuluttajat käyttävät huomattavan osan terveydenhuollon resursseista. Palveluita eniten käyttävän kymmenyksen osuus kaikista perusterveydenhuollon käynneistä on jopa 40 prosenttia.
Työterveyshuollon sairaanhoidon kentässä ei ole tehty aiempia tutkimuksia suurkuluttajista ja työikäisiin keskittyviä tutkimuksia on vähän.
Reho totesi tutkimuksessaan, että työterveyshuollon sairaanhoidon palveluita paljon käyttävät potilaat ovat sairauden vuoksi pois työstä enemmän kuin muut työterveyshuollon potilaat. Palveluita paljon käyttävien sairauspoissaolojen todennäköisyys on korkea vielä kaksi vuotta työterveyshuollossa käyntien vähenemisen jälkeen.
Mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet aiheuttavat suuremman osan pitkistä sairauspoissaoloista palveluita paljon käyttävillä kuin muilla työterveyshuollon potilailla.
Työterveyshuollon sairaanhoidon palveluita paljon käyttävillä potilailla on myös muita käyttäjiä suurempi riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Työterveyshuollon palveluiden suurkuluttajille eläkkeitä myönnetään suhteessa enemmän tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien vuoksi kuin muille palveluiden käyttäjille.
Palveluiden runsaan käytön ja työkyvyttömyyseläkkeiden välinen yhteys selittyy vahvasti suurkuluttajien lisääntyneillä sairauspoissaoloilla.
Paljon palveluita kaikkina kolmena vuonna käyttäneistä potilaista liki 2,7 prosenttia sai työkyvyttömyyseläkepäätöksen tutkimusaikana, kun vastaava luku muista käyttäjistä oli alle 0,4 prosenttia. Tarkasteltaessa kaikkia eläke-etuusmuotoja, jonkin eläke-etuuspäätöksen sai 15 prosenttia pysyvistä suurkuluttajista ja 2 prosenttia muista käyttäjistä.
Rehon tutkimus osoittaa, että sekä satunnaisilla että pysyvillä suurkuluttajilla on muita työterveyshuollon potilaita suurempi riski jäädä pitkälle sairauspoissaolojaksolle sekä joutua työkyvyttömyysetuudelle lähivuosina. Työterveyshuollon sairaanhoidon palveluita runsaasti käyttävät potilaat tulisi tunnistaa vastaanotoilla, erityisesti heidän kärsiessään tuki- ja liikuntaelimistön ja mielenterveyden sairauksista. Suurkuluttajien ohjaus kuntoutuksen ja työkykyä ylläpitävien toimenpiteiden pariin tulisi varmistaa ja tarpeen mukaan etsiä työkykyä tukevia ratkaisuja jo ennen kuin pitkiä sairauspoissaolojaksoja kertyy.
- Palveluiden runsaan käytön yhteys tuleviin työkyvyttömyyseläkkeisiin on merkittävä löytö, koska se mahdollistaa eläkeriskin tunnistamisen käyntitiheyttä seuraamalla, Reho toteaa.
- Käyntitiheyden mittaamista voi hyödyntää kuntoutuksen ja tehostetun tuen tarpeen tunnistamiseen, jolloin lisätukea tarvitsevat henkilöt voidaan ohjata kuntouttavien toimenpiteiden piiriin mahdollisimman varhain.
Lääketieteen lisensiaatti Tiia Rehon työterveyshuollon ja työlääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Työterveyshuollon sairaanhoidon suurkuluttajat ja työkyvyttömyys tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 27.3. klo 12.00 alkaen. Väitöstiliaisuutta on mahdollista seurata etäyhteydellä
Vastaväittäjänä toimii professori Kimmo Räsänen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori emeritus Jukka Uitti Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1485-9