Kajoavia sydän- ja verisuonikirurgisia toimenpiteitä tarjotaan toisaalta hoitomenetelmien kehityksen ja toisaalta väestön vanhenemisen myötä entistä iäkkäämmille potilaille, joiden taustasairauksien kirjo on aiempaa laajempi. Kirurgisen hoidon ollessa kyseessä on luonnollisesti tärkeää, että hoitostrategioiden valinta perustuu tuoreimpaan tutkimustietoon ja leikkaustekniikat hallitaan hyvin. On kuitenkin keskeistä myös optimoida perioperatiivista hoitoa niin riskitekijöiden hallinnan kuin komplikaatioiden minimoinnin näkökulmasta, jotta pystytään takaamaan potilaille parhaat mahdolliset hoitotulokset. Tätä tavoitetta tukee ajankohtaisen tiedon kerääminen sekä riskitekijäprofiileista että toimenpiteen jälkeisestä ennusteesta ja keskeisille komplikaatioille altistavista tekijöistä.
Khanin tutkimuksessa sydän- ja verisuonikirurgisten potilaiden riskiprofiilit vastasivat kaiken kaikkiaan hyvin aiemmin kirjallisuudessa kuvattuja. Khan keskittyi tutkimuksessaan moderneihin lipidiparametreihin, kuten apolipoproteiineihin ja lipoproteiinialaryhmiin, jotka määritettiin laskennallisesti niin kutsutulla Extended Friedewald -neuroverkolla. Seerumin lipidiprofiilin määrittäminen toi lisäarvoa kuolleisuuden ennustamiseen vatsa-aortan aneurysman vuoksi leikatuilla potilailla ja moderneista lipidiparametreista neuvoverkon avulla määritetyt korkeammat IDL-C-pitoisuudet liittyivät parempaan ennusteeseen.
Khan vertaili myös sepelvaltimotautia ja alaraajojen valtimokovettumatautia sairastavien potilaiden rasvaprofiileja ja totesi, että korkeammat seerumin apolipoproteiini A-I-pitoisuudet ovat yhteydessä enemmän sepelvaltimotautiin. Muutoin erot rasvaprofiileissa ryhmien välillä selittyivät pitkälti eroavaisuuksilla ikä- ja sukupuolijakaumissa.
Eteisvärinään liittyy lievempien subjektiivisten haittojen ohella muun muassa lisääntynyttä kuolleisuutta ja sairaalahoidon tarvetta ja sen hoidossa tarpeellisiin verenohennuslääkityksiin mahdollisia vuoto-ongelmia.
Sydänleikkauksen jälkeisistä komplikaatioista eteisvärinää esiintyi Khanin tutkimuksessa noin puolella potilaista – noin 10 - 20 prosenttia enemmän kuin aiemmin on todettu. Postoperatiivisen eteisvärinän merkittävimpiin riskitekijöihin kuuluivat korkea ikä, aiemmat eteisvärinäepisodit sekä läppä- ja aorttakirurgia.
Toinen merkittävä leikkauksen jälkeinen komplikaatio, myöhäinen sydämen pumppaustoimintaa rajoittava sydänpussin nestekertymä eli tamponaatio, johtaa hoitamattomana verenkierron romahtamiseen ja potilaan menehtymiseen. Myöhäisiä eli yli viikon kuluttua leikkauksesta ilmeneviä tamponaatioita tai sen esiasteita ilmeni Khanin työssä noin 6,2 prosentilla potilaista. Tavallisimpia nämä olivat läppäleikkausten jälkeen ja yleisesti ottaen nuoremmilla, ”terveemmillä” potilailla.
- Tutkimustulosten pohjalta syntyi ajatus siitä, voitaisiinko myöhäisiä tamponaatioita vähentää muuttamalla hoitoprotokollaa, ja tämän tiimoilta käynnistettiin uusi tutkimus, Khan kertoo.
Infektioita ilmeni sydänkirurgian jälkeen noin 10 prosentilla potilaista. Toistuvien korkeiden leikkauksenjälkeisten verensokeriarvojen todettiin altistavan sekä infektioille että aivoverenkiertohäiriöille ja lisäävän kuolleisuutta. Tutkimusyksikön hoitoprotokollaan kuuluikin tiukka verensokeritason säätely lääkityksellä, mihin ei havaittu liittyvän merkittäviä haittavaikutuksia.
Lääketieteen lisensiaatti Niina Khan on kotoisin Joensuusta. Hän on valmistunut lääkäriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2010 ja verisuonikirurgian erikoislääkäriksi 2017. Khan työskentelee verisuonikirurgina Tampereen yliopistollisen sairaalan Verisuoni- ja toimenpideradiologisessa keskuksessa.
LL Niina Khanin verisuonikirurgian alaan kuuluva väitöskirja Comorbidity and Prognostic Indicators in Cardiovascular Surgery tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 24.4.2020 klo 12 alkaen. Tampereen yliopiston väitöstilaisuuksia ei koronavirustilanteen vuoksi järjestetä yleisötilaisuuksina, mutta yleisö voi seurata väitöstä etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Kimmo Mäkinen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Niku Oksala (Tampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta).
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1442-2
Kuva: Jahangir Khan