Tutkimus osoitti myös, että sosioekonominen asema voi välittyä sukupolvelta toiselle kolmen sukupolven muodostamassa ketjussa. Perheen matala sosioekonominen asema nuoruudessa lisäsi kuolleisuuden ja matalan koulutuksen riskiä aikuisiällä.
Tutkimusten mukaan matalan sosioekonomisen aseman väestöryhmissä sairastavuus ja kuolleisuus ovat suurempia kuin sosioekonomisessa hierarkiassa ylempänä olevissa ryhmissä.
Suorituskykyvarantotutkimuksen viitekehyksessä mataliin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvilla on käytössään vähäisempi määrä psykososiaalisia voimavaroja kuin ihmisillä keskimäärin. Heidän suorituskykyvarantonsa on jäänyt heikoksi ja toimii huonosti puskurina toistuvissa stressitilanteissa.
Claron tutkimuksessa suorituskykyvarantoon kuuluivat seuraavat voimavarat: hyvä koettu terveys, terveyttä edistävä käyttäytyminen ja sosiaalisilta verkostoilta saatava tuki. Viitekehyksen mukaan heikon suorituskykyvarannon omaavilla ihmisillä on keskimääräistä enemmän ahdistuneisuutta, vihamielisyyttä, toivottomuutta ja muita negatiivisia tunteita, jotka vaikuttavat heikentävästi terveyteen biologisten, metabolisten ja immuunijärjestelmien kautta. Viitekehyksessä esitetään myös, että matalan suorituskykyvarannon omaavilta henkilöiltä puuttuu selviytymiskeinoja, joita tarvitaan korkean koulutustason saavuttamiseksi.
Claro testasi viitekehyksen toimivuutta pitkittäisaineistossa käyttäen vuosina 1985-1995 Nuorten terveystapatutkimuksessa kerättyä aineistoa, joka liitettiin Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisteriin ja koulutusrekisteriin.
Tutkimuksen tulosten mukaan perheen matala sosioekonominen asema lisäsi nuorten kuolleisuusriskiä pojilla. Nuorten kuolleisuusriskiä kuitenkin alensivat korkea suorituskykyvaranto ja hyvä koulumenestys. Jopa isovanhempien sosioekonomiset olosuhteet näyttivät vaikuttavan lastenlasten koulutukseen. Kodin matala sosioekonominen asema heikensi nuoren mahdollisuuksia saavuttaa korkea koulutus aikuisena, mutta hyvä suorituskykyvaranto paransi sosioekonomisesti huono-osaisista perheistä tulevien nuorten mahdollisuuksia.
Väitöskirjan osatyössä puberteetin myöhäinen alkaminen yhdessä vähäisen suorituskykyvarannon kanssa oli yhteydessä heikkoon koulumenestykseen, joten puberteetin ajankohdalla on mahdollisesti pitkälle aikuisikään ulottuvia vaikutuksia koulutukseen nuoruusaikaisen kognitiivisen tai psykologisen kehityksen välityksellä.
- Havaintomme lisäsivät tietoa nuoruusiän suorituskykyvarannon ja koulumenestyksen roolista terveyden ja koulutuksen sosioekonomisten erojen synnyssä. Tulosten mukaan tervettä ja onnistunutta siirtymistä aikuisuuteen voidaan auttaa rakentamalla nuoren suorituskykyvarantoa, Claro toteaa.
- Lisäksi voitiin päätellä, että on tärkeää tukea hyvää terveyttä ja terveyttä edistävää käyttäytymistä sekä tarjota nuorelle sosiaalista tukea ja mahdollisuudet suoriutua koulussa hyvin. Tämä on erityisen tärkeää niille nuorille, jotka tulevat sosioekonomisesti huono-osaisista perheistä, Claro toteaa.
Paulyn Jean Claro on kotoisin Filippiineiltä, jossa hän suoritti ennen Tampereelle tuloaan kansanterveystieteen ja epidemiologian korkeakoulututkinnot (BS Public Health, Master of Science in Epidemiology; University of the Philippines-Manila). Tampereen yliopistossa hän opiskeli kansainvälisessä epidemiologian ja kansanterveystieteen tohtoriohjelmassa (IPPE), johon väitöskirjatyö liittyy. Nykyisin hän opettaa kotimaassaan maisteriohjelmassa Manilassa (Ateneo de Manila University) ja on tutkimuseettisen toimikunnan jäsen (Ethics Review Committee of the Food and Nutrition Research Institute of the Department of Science and Technology). Hän jatkaa tutkimusyhteistyötä väitöskirjansa ohjaajien kanssa väitöskirjan aihepiiriin liittyvässä hankkeessa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan terveystieteiden yksikössä.
Maisteri Paulyn Jean Claron kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja Reserve Capacity and Other Adolescent Pathways in Socioeconomic Inequalities in Mortality and Education: A Three-Generation Study in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa torstaina 28.5.2020 klo 12.00 alkaen. Vastaväittäjä on professori Ossi Rahkonen Helsingin yliopistosta. Kustoksena on professori Arja Rimpelä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Tampereen yliopiston väitöstilaisuuksia ei koronavirustilanteen vuoksi järjestetä yleisötilaisuuksina, mutta väitöstä voi seurata etäyhteyden kautta. Jos yhteydessä on häiriöitä, otetaan käyttöön varayhteys.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1555-9
Valokuva: Arelene Saceda