Väitös

Etäyhteydellä - Arki kesyttää rinta- ja eturauhassyövän, mutta sairaus ei häviä arjesta

Suvi Holmberg
Mitä rinta- tai eturauhassyöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen tapahtuu, kun sairaalan ovi suljetaan? YTM Suvi Holmbergin väitöstutkimus elämästä rinta- ja eturauhassyövän kanssa kohdistaa katseen sairastuneiden ja läheisten arkeen.

Holmbergin tutkimuksen mukaan rinta- tai eturauhassyöpään sairastuminen ei arjen näkökulmasta tarkoita kiertoa terveydestä sairauteen ja takaisin, vaan sairastuminen voi olla arjessa läsnä monin tavoin vielä vuosien kuluttua diagnoosista.

Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka arki rutiineineen, tiloineen ja tapoineen jäsentyy sairastumisen jälkeen, kuinka sairastuminen heijastuu sosiaalisiin suhteisiin, aikaan sekä keholliseen olemiseen arjessa ja millaisia poliittisia viestejä sairausarjesta muualle yhteiskuntaan lähetetään.

Tutkimuksen aineostona ovat rinta- tai eturauhassyöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä kirjoittamat tekstit elämästä syöpään sairastumisen kanssa. Kirjoitukset on kerätty syöpään sairastuneille ja läheisille suunnatuilla foorumeilla julkaistun avoimen kirjoituspyynnön avulla vuonna 2009.

 – Tutkimus todentaa, kuinka biomedikaalisen syöpädiagnoosin monenlaiset merkitykset tulevat ihmisille todelliseksi tavallaan vasta tilanteissa ja ympäristöissä, joissa sen kanssa päivittäin eletään, toteaa Holmberg.

– Ajatellaan esimerkiksi niinkin tavallisia asioita kuin uimahallissa tai kylässä käymistä. Rinta- ja eturauhassyöpään sairastumisen arjessa tällaiset rutiinit voivat saada uusia merkityksiä, jos ruumiin ulkonäkö tai toiminnot syövän hoitojen vuoksi muuttuvat. Jos rinnan poiston vuoksi ei haluakaan enää näyttäytyä alasti julkisissa pesutiloissa tai eturauhassyövän hoitoon liittyvän virtsankarkailun vuoksi kyläily ja muu sosiaalinen osallistuminen arjessa vähenevät.

- Syövän arkeen mukanaan tuomat muutokset ajatellaan usein henkilökohtaisiksi, mutta niiden saamat merkitykset ovat vahvasti kulttuurin määrittämiä ja heijastuvat siihen, mitä omasta naiseudesta, mieheydestä, vanhemmuudesta tai vaikkapa itsestä työntekijänä sairastumisen jälkeen ajatellaan, Holmberg jatkaa.

Parhaimmillaan sairastuminen voi tuoda arkeen mukanaan positiivisia muutoksia, mutta tutkimus myös todentaa, kuinka syöpään sairastuminen voi haavoittaa arjessa toimijoita vielä vuosien jälkeen esimerkiksi nopeasti aktivoituvana pelkona taudin uusimisesta tai kipeinä muistoina.

– Haavoittuvimmassa asemassa näyttäisivät olevan ne, joita tauti kuormittaa vielä vuosien jälkeen, mutta säännölliset terveydenhuollon kontaktit ovat päättyneet. Lisäksi niiden, joiden arki on kuormittunut sairauden lisäksi muista syistä, kuten taloudellisen ahdingon, ihmissuhdeongelmien tai yksinäisyyden vuoksi, arki muodostuu painavaksi, kertoo Holmberg.

Rinta- ja eturauhassyöpään sairastumisen arjen tarkasteleminen sairastuneiden ja läheisten näkökulmasta tuo esille sairastumiseen yhdistyviä sensitiivisiä aiheita, kuten muutokset seksuaalisuudessa, kysymykset kuoleman läheisyydestä tai elämä parantumattoman sairauden kanssa.

- Arjen teoreettiset jäsennykset sekä syövän sosiokulttuuriset ja ruumiilliset sidokset toimivat tutkimuksen lähtökohtina ja tarjoavat välineitä jatkaa väitöskirjan eri osatutkimusten tulosten analyysia laajemmaksi käsitteelliseksi sairausarjen kehystykseksi, Holmberg toteaa.

Tämä mahdollistaa syöpään sairastumisen arjessa esiintyvien ilmiöiden syvemmän tarkastelemisen ja tarjoaa välineitä katsoa arjen ”itsestäänselvyyden” sisälle.

Suvi Holmberg asuu Porissa ja työskentelee yliopisto-opettajana Tampereen yliopistossa, sosiaalityön tutkinto-ohjelmassa.

YTM Suvi Holmbergin sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja Arki ei pysähdy: Tutkimus elämästä rinta- ja eturauhassyövän kanssa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 29.5.2020 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Eeva Jokinen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena on professori Kirsi Juhila Tampereen yliopistosta.

Tampereen yliopiston väitöstilaisuuksia ei koronavirustilanteen vuoksi järjestetä yleisötilaisuuksina, mutta väitöstä voi seurata etäyhteyden kautta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1561-0

Kuva: Jonne Renvall