Väitös

Essi Julin: Vanhemmat eivät aina saa riittävästi tukea lapseen kohdistunutta väkivaltarikosta tutkittaessa

Essi Julin
Suomessa tutkitaan hyvin monimuotoisia lapsiin kohdistuvia väkivaltaepäilyjä rikoksena. Tietyissä tilanteissa poliisi voi pyytää virka-apua terveydenhuollosta epäilyn selvittämiseksi ja myös lapsen suojelulliset tarpeet on huomioitava selvittämisen aikana. YTM Essi Julinin väitöstutkimus osoittaa, että monialainen viranomaistoiminta aiheuttaa vanhemmille monenlaisia seurauksia, kun heidän lapseensa kohdistunutta väkivaltaa tutkitaan.

Julinin väitöstutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien kokemuksia lapsiin kohdistuvasta väkivaltarikostutkintaprosessista ja prosessin aiheuttamia seurauksia vanhempien perhe- ja läheissuhteisiin sekä heihin itseensä.

Tutkimuksen aineistona oli 15 vanhemman haastattelua. Haastatellut vanhemmat saattoivat olla joko itse epäiltynä lapseen kohdistuneeseen väkivaltarikokseen tai vaihtoehtoisesti epäiltynä saattoi olla joku muu lapselle tuttu henkilö. Julin keräsi aineiston itse vuosina 2016–2018.

Suomalainen lainsäädäntö korostaa laajaa ilmoitusvelvollisuutta siten, että lasten kanssa työskentelevän on ilmoitettava lastensuojelun lisäksi suoraan poliisille, jos hän kohtaa työssään tilanteita, joissa herää epäily lapseen kohdistuvasta väkivallasta.

— Näin hyvin monimuotoiset epäilyt päätyvät rikostutkintaan: joukossa on yhtä lailla vakavia lapsiin kohdistuneita seksuaalirikosepäilyjä kuin perheen sisäisiä niin sanottuja kuritusväkivaltaepäilyjä, Julin havainnollistaa.

Alaikäisen lapsen ollessa kyseessä poliisi tekee yhteistyötä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Lisäksi poliisi saattaa tarvita virka-apua yliopistosairaaloihin sijoittuvista Lasten oikeuspsykiatrian yksiköistä esimerkiksi pienen lapsen kuulemiseksi.

Väitöstutkimus osoittaa, että vanhempien kokemana edellä kuvattu moniammatillinen rikostutkintaprosessi vastasi parhaiten tilanteisiin, joissa lapseen kohdistunut väkivaltaepäily oli selkeä ja vakava, ja siitä saatiin konkreettisia todisteita tutkinnan aikana. Tuolloin vanhemmat kokivat tulleensa vakavasti otetuiksi: asiat hoituivat nopeasti ja perhe pääsi jatkamaan elämäänsä sekä tarvittaessa käsittelemään lapselle tapahtuneita asioita niihin tarkoitetuissa hoito- ja tukipalveluissa.

Sitä vastoin rikosluonteeltaan epäselvempien tai lievempien epäilyjen tutkiminen kesti pitkään ja joissakin tapauksissa vanhemmat kokivat tulleensa suoranaisesti viranomaisten mitätöimiksi.

— Vanhempien kokemus oli, että kukaan toimija ei ottanut kokonaisvastuuta tilanteessa, ja asia jäi hoitamatta sekä perheenjäsenten tarpeet huomioimatta, Julin kertoo.

Näillä kokemuksilla oli vaikutusta myös vanhempien toimintakykyyn. Julinin mukaan hitaasti edenneissä prosesseissa odottavan aika oli pitkä: se jo itsessään kuormitti vanhempaa ja vanhemman toimintakyky saattoi pahimmillaan jopa romahtaa. Vanhemmat kokivat monesti myös jäävänsä yksin vaikeiden asioiden kanssa saamatta niihin riittävää tukea ammattilaisilta.

— Tutkimuksen pohjalta voi todeta, että erityisesti on pyrittävä lyhentämään viranomaisprosessien kestoa, jotta perheenjäsenten tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan oikea-aikaisesti, Julin toteaa.

Julin työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Barnahus-hankkeessa, jossa kehitetään lapsiin kohdistuvan väkivallan selvittämisen käytäntöjä sekä tuen ja hoidon saatavuutta. Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tässä työssä.

Essi Julin on kirjoittanut ylioppilaaksi Valkeakosken lukiosta 1998 ja valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2005. Hänellä on pitkä käytännön työkokemus väitöstutkimukseen liittyvien teemojen parissa.  

Yhteiskuntatieteiden maisteri Essi Julinin sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja Lapsiin kohdistuva väkivaltarikostutkinta: Vanhempien näkökulma tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 24.9.2021 klo 12 alkaen Linna-rakennuksen salissa K 103, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii professori Merja Laitinen Lapin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Tarja Pösö.

Väitöstilaisuuteen voi osallistua vain rajallinen määrä yleisöä, mutta tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyden kautta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2056-0


Kuva: Mikko Rissanen

 

 

Tulevat tapahtumat

Menneet tapahtumat