Yhteistyö

Eristäytyminen vaikuttaa ikääntyviin hyvin paljon - uusia tapoja yksinäisyyden taltuttamiseen tarvitaan

Heidi Valtatie ja Hanna Uotila
Korona-aika on syventänyt entisestään ikääntyvien yksinäisyyttä ja kasvattanut eristäytymistä. Rajoitustoimet vaikuttavat yksinäisyyden tunteeseen kaventamalla ikääntyneiden valinnanvapautta tehdä mieluisia asioita tai tavata muita erilaisissa kohtaamispaikoissa.

Ikääntyneiden toimintakyvyn laskuun vaikuttaa se, että arjen rutiinit ovat muuttuneet, ihmisten välisiä, inhimillisiä kohtaamisia ei ole samalla tavalla arjessa. Heillä on psyykkistä hätää, kokonaisvaltaista apatian tunnetta. Tärkeintä tässä ajassa on tuoda empatiaa kohtaamisiin ikääntyneiden kanssa, sillä ikääntyneet kaipaavat myötätuntoista suhtautumista meiltä kaikilta, kertoo gerontologisen hoitotyön lehtori Heidi Valtatie, Tampereen ammattikorkeakoulun Terveys-yksiköstä.

Yksinäisyys korostuu korona-aikana, koska kotikäyntejä ja erilaisia palveluja on jouduttu karsimaan. Ikääntyneiden kokemaa yksinäisyyttä leimaa epävarmuus tulevasta.

Monet kohtaamispaikat on suljettu. Osa palveluista on siirretty etänä tapahtuvaksi, mutta kaikilla ei välttämättä ole riittävää älyteknologiaan liittyvää osaamista tai tarvittavia välineitä ja opastusta teknologian käyttöön, sanoo TKI-asiantuntija, Hanna Uotila Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Yksinasuvat ikääntyneet erityisessä riskiryhmässä

Uotila on tutkinut väitöskirjassaan ikääntyneiden yksinäisyyttä. Uotila painottaa, että yksinolo ja yksinäisyys ovat eri asioita. Ihminen voi kokea yksinolon myönteisenä asiana, jos se on omavalintaista. Yksin olemiseen voi liittyä kielteiset yksinäisyyden kokemukset, jos ihminen kaipaa ympärilleen sosiaalista verkostoa tai mielekästä tekemistä, eivätkä nämä toiveet toteudu.

Yksinäisyys on useimmiten seurausta sosiaalisten suhteiden vajeesta. Se, miten ihminen kokee yksinäisyyden, on ihmisestä ja tilanteesta kiinni. Yksinäisyys saattaa näyttäytyä arvottomuuden tunteena, tapahtumaköyhyytenä tai ulkopuolisuuden tunteena. Se saattaa ilmetä myös turvattomuutena, kaipauksena tai puutteena, ettei ole läheisiä tai mielekästä tekemistä, Uotila kuvailee.

Heidi Valtatie
Gerontologisen hoitotyön lehtori, Heidi Valtatie, korostaa, että ikääntyneet kaipaavat myötätuntoista suhtautumista meiltä kaikilta tällä hetkellä.

Uotila ja Valtatie nostavat esiin huolensa omaishoitajista, koska omaishoitajat ovat usein jo itsekin ikääntyneitä ja monet toimintakykyä ylläpitävät palvelut ovat tauolla tai siirretty virtuaalisesti toteutettaviksi.

Omaishoitajat ovat nyt kovilla, koska heille kuuluisivat lakisääteiset vapaat, mutta niitä ei ole korona-aikana pystytty järjestämään, Uotila ja Valtatie sanovat.

Molemmat korostavat myös sitä, että yksinelävät ikääntyneet ovat haavoittuvia yksinäisyyden ja eristäytymisen näkökulmasta, siksi he ovat erityisessä riskiryhmässä.

Vanhukset tarvitsevat apua digilaitteiden kanssa 

Koronatilanteessa tarvitaan uudenlaisia tapoja tarjota ikääntyneille palveluita.

Meillä TAMKin gerontologisen hoitotyön tiimissä on vahva halu tehdä yhteistyötä ikääntyneiden parissa työskentelevien toimijoiden kanssa. Kehitämme innolla ja työelämälähtöisesti opetusta, tarjoamme tutkinto-, täydennys- ja myytävää koulutusta ja työskentelemme erilaisissa hankkeissa, jotka liittyvät ajankohtaisiin ikääntymisen ja vanhuuden teemoihin, Valtatie kertoo.

Osa gerontologisen hoitotyön tiimistä on perehtynyt syvemmin muistisairaan ihmisen hoitotyöhön, esimerkiksi muistisairaan ihmisen kohtaamiseen. Valtatie haluaa nostaa esille, että laadukkaan gerontologisen hoitotyön ja muistihoitotyön toteutuminen tarvitsee rohkeita hoitotyön kehittäjiä, joilla on erityisosaamista ikääntyneen ihmisen kysymyksistä.

TAMKissa halutaankin vaikuttaa työelämässä tarvittavaan osaamiseen ja kehitetään muistisairaanhoitotyötä.

 Tarjoamme muun muassa muistisairaan ihmisen kohtaamiseen liittyvää koulutusta. Koulutuspyyntöjä on tullut hoivapalveluyksiköistä ja räätälöimme aina koulutukset jokaisen tarpeisiin ja toiveisiin liittyen, Valtatie kertoo.

Uotila nostaa vielä esille hoitajien digiosaamisen merkityksen, mitä vahvistetaan ja kehitetään muun muassa TAMKin hankkeissa. Osaavan henkilökunnan avulla pystytään tukemaan iäkkäitä ihmisiä digitaalisten laitteiden käytössä ja etäasioinnissa sekä  tarjoamaan virkistävää ajanvietettä digimediapalveluiden kautta. Digimediat voivat olla yksi keino yksinäisyyden lievittämisessä.

Hanna Uotila
Vanhusten yksinäisyyttä tutkineen Hanna Uotilan mielestä yksinasuvat ikääntyneet ovat erityisessä riskiryhmässä tällä hetkellä.

Kodeissa tehtävässä hoitotyössä käyttöön on otettu työkirja

Ikääntyneiden psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi on kehitetty työkirja, joka kokoaa ikääntyneiden tarpeista nousseista aiheista tietoa ja toimii samalla sekä tiedonlähteenä että ajatustenherättäjänä. Työkirja on syntynyt yhteistyönä TAMKin gerontologisen hoitotyön kurssin sairaanhoitajaopiskelijoiden ja Tampereen Naisyhdistyksen Elämänlanka-hankkeen kanssa viime syksynä.

Työkirjaan on koottu ikääntyneiltä nousseita aiheita muun muassa arjen apuvälineisiin, liikuntaan, muistihuoltoon ja ravitsemukseen liittyen. Jokainen hankkeessa mukana oleva ikääntynyt saa oman työkirjan ja voi valita itseään kiinnostavia aiheita yhteiseen pohdintaan. Työkirjasta voi olla apua myös asiakkaan läheisille, joten se on tarvittaessa heidänkin käytettävissään.

Hienoa, että Elämänlangan työkirja on saatu valmiiksi! Olen kirjoittanut kyseisen hankkeen hankehakemuksen ja ideoinut työkirjan, Uotila Iloitsee.

Myös sairaanhoitajaopiskelijoiden kirjoittamat blogitekstit ikääntyviä kiinnostavista aiheista ovat kaikkien luettavissa. 

Pieni opas ikääntyneiden läheisille:

  • kenenkään ei tarvitse selviytyä yksin tästä tilanteesta, avun pyytäminen on inhimillistä.
  • vaalikaa yhteydenpitoa myös pandemian aikana, toisen ihmisen läsnäolo ja myötätunto voivat  vähentää turvattomuuden tunnetta.
  • ideoikaa yhdessä mieluista tekemistä.
  • pitäkää yllä toivoa ja uskoa parempaan tulevaisuuteen.
  • muistisairaan henkilön kanssa vuorovaikutus on peilausta: hän näkee itsensä siinä, miten toinen häneen suhtautuu.
  • muistakaa, että hyväksyvät ilmeet, eleet ja katse antavat turvaa ja tukea erityisesti muistisairaalle.
  • muistisairaus vaikuttaa kykyyn olla vuorovaikutuksessa: auta muistisairasta tunnistamaan omia tunteita, tarpeita ja sanoittamaan niitä.

 

Lisätietoja:

Heidi Valtatie, lehtori, Terveys-yksikkö, sairaanhoitajakoulutus, Tampereen ammattikorkeakoulu, p. 040 637 3138

heidi.valtatie [at] tuni.fi ()

Hanna Uotila, TKI-asiantuntija, Terveys-yksikkö, Tampereen ammattikorkeakoulu, p. 050 520 8296 hanna.uotila [at] tuni.fi ()

 

Teksti: Arja Lundan

Kuvat: Emmi Suominen

Uusimmat uutiset kategoriassa Yhteistyö

Uusimmat uutiset