Tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia kehittää palveluita älykkäämmiksi ja ennakoivammiksi, mutta sen käyttöönoton myötä nousee esiin monimutkaisia hallinnollisia ja eettisiä kysymyksiä.
Emmi Heinisuo osoittaa tutkimuksessaan, että tekoälyn käyttöönotto julkisissa palveluissa ei ole pelkästään teknologinen uudistus, vaan laajempi sosiaalinen ja organisatorinen muutos, joka haastaa vakiintuneita julkisen hallinnan käytäntöjä. Tutkimuksen perusteella tekoälyn käyttöönotto julkisissa palveluissa ei etene suoraviivaisesti, vaan se muotoutuu toimintaympäristön muutosten, organisatoristen rakenteiden ja teknologian nopean kehityksen ristipaineessa.
Julkiset toimijat joutuvat samanaikaisesti omaksumaan teknologiaa ja ohjaamaan sen soveltamista. Esiin nousivat kysymykset muun muassa läpinäkyvyydestä, vastuunjaosta ja kansalaisten oikeusturvasta.
– Toimijat tasapainottelivat erilaisten dilemmojen välillä, joissa eri arvot, tavoitteet tai seuraukset eivät aina sopineet yhteen. Esimerkiksi tehokkuus ja osallisuus voitiin nähdä kilpailevina periaatteina, ja yksittäisiltä tekoälysovellutuksilta saatettiin odottaa lukuisia eri asioita. Lisäksi tekoälyn rooli tai tavoite saattoivat olla epäselviä, Heinisuo kuvaa.
Tekoäly koettiin vaikeasti ymmärrettävänä sen itseoppivuuden ja läpinäkymättömyyden vuoksi, jotka puolestaan lisäsivät eettisiä riskejä kuten syrjintää ja vastuun häivyttämistä.
Tutkimus korostaa, että käyttöönoton haasteiden ratkominen edellyttää toimijoilta jatkuvaa vuorovaikutusta ja yhteistä ongelmanmäärittelyä. Vastavuoroisuus tarjoaa välineen ymmärtää, miten luottamus, vallan jakautuminen ja yhteistyön laatu rakentuvat käyttöönoton ekosysteemeissä. Keskeistä on tunnistaa se, miten ja millä ehdoilla käyttöönotto tapahtuu monitoimijaisessa yhteistyössä.
Vastavuoroisuus tukee ihmiskeskeistä teknologiakehitystä
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on välttämätöntä, mutta se voi tutkimuksen mukaan luoda riippuvuuksia ja valtasuhteiden epätasapainoa toimijoiden välille. Siksi on tärkeää, että julkisen puolen ammattilaiset säilyvät aktiivisina toimijoina ja asiakkaiden tarpeet ovat käyttöönoton keskiössä.
– Vastavuoroinen hallinta korostaa toimijoiden luottamusta toisiinsa ja tasavertaisuutta. Se vaatii julkisten palveluiden ammattilaisilta aikaa ja resursseja. He eivät ole vain teknologian käyttäjiä, vaan aktiivisia kehittäjiä, jotka muotoilevat yhteistyöprosesseja, määrittävät strategisia tavoitteita ja teknologian käytön tarkoituksenmukaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa, Heinisuo painottaa.
Heinisuo peräänkuuluttaa siirtymistä teknologialähtöisistä malleista kohti osallistavia ja iteratiivisia lähestymistapoja, jotka mahdollistavat jatkuvan oppimisen ja mukautumisen teknologian nopeaan kehitykseen. Tämä kuitenkin edellyttää pitkäjänteistä strategista ohjausta, uusia toimintamalleja sekä tekoälyosaamisen vahvistamista julkisessa hallinnossa.
Väitöstilaisuus perjantaina 15. elokuuta
Hallintotieteen maisteri Emmi Heinisuon hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Artificial Intelligence in Public Services: Mutuality in the organisational governance of AI implementation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 15.8.2025 kello 12.00. Paikkana on Päätalon auditorio D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jari Stenvall Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.