Hyppää pääsisältöön

Emil Aaltosen Säätiöltä tukea kolmelle Tampereen yliopiston tutkimusprojektille

Julkaistu 19.11.2021
Tampereen yliopisto
viitekuvassa mikroskooppi
Emil Aaltosen Säätiön hallitus on myöntänyt yhteensä kaksi miljoonaa euroa projektiapurahoja kymmenelle tutkimusprojektille. 200 000 euron projektiapurahan saivat Tampereen yliopistosta Toni Björninen, Joonas Haapasalo ja Elina Mäkinen.

Yliopistonlehtori, tekniikan tohtori Toni Björnisen (ITC) tutkimuksen otsikkona on Antenniteknologiaa implantoitavien laitteiden väliseen langattomaan tiedonsiirtoon ihmiskehon sisällä.

Langattomasti toimivat ihmiseen implantoitavat laitteet mahdollistavat kehon sisäisen fysiologian sekä sairauksiin liittyvien ilmiöiden pitkäaikaisen seurannan kotona. Tarkoitukseen tähän mennessä kehitetty langaton teknologia ja sen suunnittelumenetelmät eivät tarjoa yleispäteviä ratkaisuja. Kehon sisäistä, kahden tai useamman implantin välistä langatonta kommunikaatiota on tutkittu toistaiseksi hyvin vähän.

Projektissa kehitetään uudenlaista, täysin kehon sisäistä antennijärjestelmää, joka mahdollistaa langattoman kommunikaation useiden implantoitavien laitteiden välillä. Sen hyvinvointia ja elämän laatua parantavat vaikutukset ovat kauaskantoiset. Esimerkkinä tästä on langaton aivo-tietokone-käyttöliittymä, joka perustuu aistihavaintoihin ja motoriikkaan liittyvän aivojen sähköisen toiminnan seuraamiseen aivojen eri osissa.

Uusi mittausmenetelmä tunnistaisi pahanlaatuisen syöpäkudoksen

Dosentti Joonas Haapasalon tutkimuksessa selvitetään aivokasvaimien diagnostiikan ja hoidon kehittäminen differentiaalimobiliteettispektrometrialla (DMS).

Aivokasvaimet tappavat ja vammauttavat vuosittain satoja ihmisiä Suomessa, ja ovat lasten syöpäkuolleisuuden suurin aiheuttaja. Aivokasvaimien ensisijainen hoitomuoto on leikkaus, jossa neurokirurgi poistaa kasvainkudosta polttaen sitä sähkövirralla, ja syntyy palokaasuja.

Tutkimuksessa kehitetään uudenlaista mittausmenetelmää, jossa pahanlaatuinen syöpäkudos voidaan palokaasuanalyysissä tunnistaa ja erottaa hyvänlaatuisesta. Menetelmän avulla on tarkoitus saada kasvaimen tarkka diagnoosi jo leikkauksen aikana. Tämä ohjaisi leikkauslaajuutta, ja voisi ehkäistä komplikaatioita.

"Eettinen" ja "hyvä" tiede koe-eläintieteen kontekstissa

Apulaisprofessori Elina Mäkisen (MAB) projekti on nimeltään Eettisen tieteen tulevaisuudenkuvat: Koe-eläintiede, aktivistit ja vaihtoehtoiset tutkimusmenetelmät.

Tutkimushanke tarkastelee ”eettisen” ja ”hyvän” tieteen rakentumista koe-eläintieteen kontekstissa ja alan erilaisten toimijoiden mielikuvien ja käytäntöjen näkökulmasta.

Laadullisten tapaustutkimusten ja vertailevan tutkimusotteen avulla hanke pureutuu muun muassa tieteentekijöiden ja eläinaktivistien näkemyksiin ja etsii vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: minkälaisia mielikuvia erilaiset toimijat rakentavat eettisestä tieteestä? Miten toimijoiden mielikuvat ja työn käytännöt muokkaavat eläinkokeiden käytön mahdollisia tulevaisuuksia?

Biotieteet ovat kasvavan paineen alla EU:n tiukentaessa eläinkokeisiin liittyviä säännöksiä ja vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien haastaessa nykyisiä koe-eläintieteen tiedontuottamisen tapoja. Eläinkokeisiin liittyvillä tulevaisuuksilla on myös kauaskantoisia vaikutuksia siihen, miten ihmisten terveyttä ja hyvinvointia on mahdollista tutkia ja kehittää.

Kuva: Jonne Renvall