Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Pelitutkimuksen väitöskirjassaan filosofian maisteri Elisa Wiik tutki uuvahtaneita suomalaisia pelaajia, jotka ovat vähentäneet pelaamistaan tai lopettaneet sen. Tutkimuksessa pelaaminen käsitettiin mahdollisimman laajasti pitäen sisällään erityyppiset digitaaliset ja analogiset pelit. Uuvahtaneet pelaajat ovat välitilassa – tilassa, joka ei ole välttämättä lopullinen ja joka muokkautuu pelintekijöiden, (peli)kulttuurien ja pelaajien itsensä toimesta. Pelaamisen hiipumisesta huolimatta osa uuvahtaneista pelaajista arvostaa edelleen peliyhteisöjä ja osallistuu niiden toimintaan, käy peliaiheisissa tapahtumissa, lukee peliaiheisia keskusteluja sekä mediaa ja pelaa lastensa kanssa tai työhönsä liittyvissä tapahtumissa. Pelaamiseen uuvahtaminen johtuu usein kiireisestä arkielämästä, mutta siihen vaikuttavat myös (peli)kulttuuriset normit sekä aikuisuuteen ja äitiyteen liittyvät oletukset. Tulokset voivat auttaa pelinkehittäjiä, pelitutkijoita, opettajia, pelijournalisteja ja pelaajia ottamaan huomioon pelaajien kirjon.
FM Elisa Wiikin pelitutkimuksen alan väitöskirja What Does It Mean to Be a Lapsed Player? Fragmented play practices, player identity, and liminality of Finnish lapsed players tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 20.3.2026.
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Kelly Boudreau Harrisburgin yliopistosta, Yhdysvalloista. Kustoksena toimii professori Frans Mäyrä Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.