
Kestävyys on noussut keskeiseksi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi ja organisaatioiden toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi. Vuonna 2025 kestävää kehitystä ohjaa YK:n Agenda 2030 ja sen 17 tavoitetta (UN Sustainable Development Goals), joiden toimeenpanossa julkisilla organisaatioilla on keskeinen rooli. Kestävyyteen liittyvät haasteet edellyttävät laajaa yhteistyötä eri yhteiskunnallisten sektorien välillä. Samalla julkinen sektori on kokenut merkittäviä muutoksia, kun sen toimintaa on pyritty tehostamaan ja uudistamaan. Nämä muutokset ovat edistäneet julkisen sektorin hybridisoitumista, jossa yhteiskunnallisesti merkittävien kysymysten hallintaa leimaa erilaisten institutionaalisten logiikkojen – arvojen, normien ja ajattelutapojen – vuorovaikutus.
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten erilaiset ajattelutavat ja arvopohjat vaikuttavat kestävän kehityksen johtamiseen ja seurantaan julkisella sektorilla, ja miten kestävyyteen liittyvät laskenta- ja raportointikäytännöt vakiintuvat osaksi julkisten organisaatioiden toimintaa.
Väitöskirja koostuu yhteenvedosta sekä neljästä osatutkimuksesta: kolmesta empiirisestä artikkelista, jotka käsittelevät SDG-raportointia ja kestävän kehityksen tulosjohtamista Suomen kaupunki- ja kuntakontekstissa, sekä yhdestä integroivasta kirjallisuuskatsauksesta. Empiirinen aineisto koostuu haastatteluista, joihin osallistui edustajia Suomen 25 suurimman kunnan joukosta. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin osallistuvaa havainnointia ja dokumenttianalyysiä. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan hybridisyyttä yhteistoiminnallisen hallinnan tulosjohtamisessa kokoamalla yhteen kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta eri kestävän kehityksen politiikan osa-alueilta.
– Julkiset organisaatiot ja etenkin kaupungit ja kunnat ovat keskeisessä asemassa Agenda 2030:n toimeenpanossa, mutta kestävyyden johtaminen vaatii uudenlaista ajattelua ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä myös kestävyystiedon tuottamisessa. Toivon, että tutkimukseni voi tarjota välineitä ja näkökulmia, jotka tukevat tätä kehitystä käytännössä, Elina Vikstedt toteaa.
Vikstedtin keskeinen argumentti on, että muuttuvassa julkisen politiikan ja hallinnan kontekstissa on välttämätöntä tarkastella kriittisesti tulosjohtamisen ja laskentatoimen vakiintuneita teorioita ja käytäntöjä. Perinteiset mallit eivät enää riitä tukemaan tilivelvollisuutta tai kestävän kehityksen johtamista monimutkaisissa ja monitoimijaisissa ympäristöissä, joissa tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä tavoiteohjelmien edistymisestä ja kykyä sitouttaa useita eri toimijoita yhteisiin tavoitteisiin.
Tutkimus tarjoaa uutta näkökulmaa siihen, miten tulosjohtaminen ja laskentatoimi voivat uudistua ja tukea julkisen sektorin siirtymää kohti kestävämpää ja vastuullisempaa tulevaisuutta.
Väitöskirja on erityisen ajankohtainen tilanteessa, jossa kunnat ja kaupungit etsivät uusia, systemaattisia tapoja toteuttaa ja seurata Agenda 2030:n tavoitteita. SDG-raportointi on yleistymässä sekä Suomessa että Euroopassa. Vaikka kestävyysraportointiin liittyvä sääntely on joiltain osin ottanut takapakkia, monet julkiset ja yksityiset organisaatiot jatkavat määrätietoista työtään kestävän kehityksen edistämiseksi. Tämä osoittaa, että kestävyys ei ole vain sääntelyn ohjaama velvoite, vaan yhä useammin organisaatioiden itse määrittelemä arvolähtöinen tavoite.
Väitöstilaisuus perjantaina 28. marraskuuta
Ekonomisti Elina Vikstedtin hallintotieteiden alaan kuuluva väitöskirja Accounting for Sustainable Development in Hybridising Public Sector tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Daniela Argento Kristianstadin yliopistosta (Ruotsi), ja kustoksena toimii professori Jarmo Vakkuri Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
