Tutkimus

Eletty usko peilaa yhteiskuntaa

Maalaus kirkon seinässä.
Kuva: Wikimedia Commons
Kokemuksen historian huippuyksikössä (HEX) tutkitaan, miten kokemuksia tuotetaan aktiivisesti ja millaisessa maailmassa se tapahtuu. Yksi huippuyksikön tutkimusryhmistä tarkastelee koettua uskoa ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan.

Uuden kokemushistorian tutkimuskohteena on kokemuksen syntyminen ihmisten vuorovaikutuksessa.

– Syvennymme siihen, miten kokemus tuotetaan. Käsitteellistämme ilmiöt tavalla, jonka avulla päästään tutkimaan, miten kokemukset oikeastaan muodostuvat, sanoo historian professori Raisa Toivo, joka johtaa HEX-huippuyksikön eletyn uskon tutkimusryhmää.

Esimerkin antaa Kokemäellä yli 370 vuotta sitten eletty tapahtumasarja. Yksilön uskonnollinen kokemus laajeni tuolloin koskemaan koko yhteisöä. Yhteisessä merkityksenannossa, joka piti sisällään arjen neuvottelujen lisäksi oikeuskäsittelyn, henkikokemus sai lopulta yhteisössä todennäköisen selityksen. (Lue lisää Trivium-blogista).

– Kokemus on kokonaisvaltainen ilmiö. Siinä yhdistyvät mikro- ja makrotasot eli yksilö ja yhteiskunta. Sitä voi soveltaa laaja-alaisesti tutkimuksessa talouteen, instituutioihin ja yksilöihin, sanoo huippuyksikön yliopistotutkija Sari Katajala-Peltomaa.

Tutkimusotteen taustalla vaikuttaa näkemys menneisyydestä, jossa ihmiset elävät elämäänsä ja orientoituvat maailmaan tulkintojensa kautta. Kun riittävän moni jakaa käsityksen esimerkiksi uskosta, muodostuu käsitteitä ja yhteiskunnallisia rakenteita. Viimein instituutiot saavat muotonsa – ja jatkavat kehittymistään suuntaan tai toiseen uusien tulkintojen ohjaamana.

Kaksi muuta suurta teemaa professori Pertti Haapalan johtamassa Suomen Akatemian HEX-huippuyksikössä ovat eletty hyvinvointivaltio ja eletty kansakunta. Teemat jäsentävät pitkällä ajanjaksolla koko yhteiskunnan historiaa. Eletty ilmiö muodostaa taustan, jossa kokemista tutkitaan. Samalla taustaa selitetään kokemusten syntyprosessin kautta.

Menneisyyttä ei voi katsoa oman ajan oletuksilla

Sari Katajala-Peltomaa on perehtynyt keskiaikaan ja tutkinut esimerkiksi ihmekertomuksia, siis paljolti ilmiöiden kuten sairaudesta parantumisen kokemista. Hän johtaa myös Svenska Litteratursällskapetin rahoittamaa tutkimushanketta, jossa tarkastellaan vuorovaikutusta pyhimysten kanssa keskiajalla.

– Olemme eletyn uskon teemassa lähteneet liikkeelle vahvuuksistamme, sillä olemme tutkineet uskoa pitkään ja tarkastelleet tunteita, ruumiillisuutta, materiaalisuutta ja kertomuksia. Meillä on selkeästi käsitteellistävämpi ote kuin aikaisemmassa tutkimuksessa. Emme ota kokemusta annettuna, vaan sitä lähdetään nimenomaan purkamaan, Katajala-Peltomaa kertoo.

Jotta aihepiirin voi historiallisesti selittää, on huomioitava uskonnon nyky-yhteiskuntaa huomattavasti suurempi merkitys. Pyhimyskultti pyhiinvaelluksineen luonnehti Pohjolankin keskiaikaa ja jatkaa eloaan katolisessa maailmassa.

– Koska uskonnon rooli on erilainen nyky-yhteiskunnassa, on vaarana katsoa menneisyyden ihmisiä ylhäältäpäin. Uskonto ei ollut irrallaan elämästä vielä uuden ajan alussa. Todellisuutta ei jaoteltu kaksinapaisesti maalliseen ja hengelliseen.

Historiantutkimuksen eettisyys merkitsee, että menneisyyden ihmisiä ja heidän kokemuksiaan analysoidaan kunnioittavasti.

Uskonto kriittiseen tarkasteluun tutkimuksessa

Tutkijat puhuvat tutkimuksen uskonnollisesta käänteestä. Tutkimuksessa käsitteeseen ei sisälly mitään arvoväittämää tai uskonnollista kantaa, mutta tapaan jättää usko vain teologien tai kirkkohistorian alueelle he eivät näe tarvetta. Itsetarkoituksellinen uskontovihamielisyys ei myöskään ole tutkimuksessa tätä päivää.

Nykymaailmassa tutkimustieto uskonnosta on tärkeää globaalin liikkuvuuden ja kulttuurien kohtaamisen vuoksi.

–  Akateemisessa keskustelussa se merkitsee, että tutkimus ottaa uskonnon vakavasti, uudestaan tutkimuksen alle. Usko käsitteellistetään yhteiskuntiin vaikuttavaksi tekijäksi. Analysoimme uskoa uudella kriittisyydellä tarttuen sen merkityksiin, Katajala-Peltomaa sanoo.

Kaikki eivät ole jakaneet historian saatossa yhteisönsä kokemusta uskosta. Monen ihmisen sijana ovat olleet poissulkeminen, vainot, instituutio ilman sisältöä.

– Ainakin voimme tutkimuksessa huomata, miten ristiriitaiset kokemukset syntyvät ja kenelle niissä jää valta. Koska valtarakenteitahan ne pitkälti ovat, summaa muun muassa noituutta ja noitavainoja tutkinut Raisa Toivo.

Kokemukseen vedotaan politiikassa ennen ja nyt

Kokeminen on aktiivista yhteistoimintaa ja aina vallankäytön sävyttämää.

– On tarkasteltava, kuinka kokemuksia kontrolloidaan, minkälaisia kokemuksia joillekin ihmisille sallitaan ja toisille ei, professori Toivo havainnollistaa.

Tutkimuksen antina on uusi tapa ymmärtää kokemus. Ne syntyvät arkikäsitystä monimutkaisemmin. Kokemukset ovat aina läsnä nykyisyydessä, ja niihin vedotaan poliittisena perusteena.

– Ei ole niin yksiselitteistä, miten asiat koetaan. Kokemuksia tuotetaan, kontrolloidaan ja arvostellaan. Tässä on kokemushistorian yleinen yhteiskunnallinen merkitys, Toivo sanoo.

***
Katajala-Peltomaa ja Toivo ovat jättäneet välitilinpäätöksen yli parin vuosikymmenen tutkijanuralta. Routledge-kustantamo julkaisi hiljattain kaksikon yhteismonografian, joka kokoaa tutkimustuloksia eletystä uskosta sekä sukupuolesta keskiajan ja varhaismodernin ajan Euroopassa.

Katajala-Peltomaa, Sari & Toivo, Raisa Maria: Lived Religion and Gender in Late Medieval and Early Modern Europe. Routledge 2021. Johdanto avoimesti saatavilla kustantajan sivulla.

(Siirryt linkistä toiselle sivustolle)

Teksti: Mikko Korhonen
Kuva: Wikimedia Commons

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset