Ekokriisin juurisyyt kiinnostavat SOOLin Vuoden opeopiskelija Katri Jurvakaista
Katri Jurvakaista ehdotti tunnustuksen saajaksi Tampereen yliopistossa luokanopettajaksi opiskelevien ainejärjestön Oka ry, jonka esityksen mukaan Jurvakainen on opinnoissaan syventynyt perusteellisesti kasvatusfilosofian ytimeen eli kysymykseen siitä, mitä kasvatus todella on ja mikä sen päämäärä on.
– Hän on esimerkillään näyttänyt opiskelijayhteisölle, että perehtymällä johonkin kasvatuksen todelliseen dilemmaan on mahdollisuus löytää syvemmän tason ymmärrystä ja sitä kautta jopa ratkaisuehdotuksia pirullisimpiinkin ongelmiin, Oka ry perustelee.
Katri Jurvakainen hakeutui opiskelemaan kasvatustieteitä mielessään tutkijan, yliopisto-opettajan tai luokanopettajan työ. Takana oli jo kolme vuotta maantieteen opintoja ja kiinnostus maailmanpolitiikan tutkimuksen pariin – sekä henkilökohtainen eksistentiaalinen kriisi.
– Kriisin myötä monet ympäröivän yhteiskunnan normaaleina pidetyistä käytännöistä, kuten materiaalisen vaurauden tai loistokkaan uran tavoittelu itseisarvoisesti, alkoivat vaikuttaa todella absurdeilta. Kyseenalaistamiseni eteni niin pitkälle, että olin täysin ymmälläni siitä, mikä ylipäätänsä saa ihmiset liikahtamaan, tekemään yhtään mitään. Tuo kokonaisvaltainen kyseenalaistamisprosessi oli erittäin keskeisessä roolissa siinä, että päädyin kasvatusalalle, Katri Jurvakainen kertoo.
– Koko aikuisikäni ajan merkittävin oppimiseni on ollut poisoppimista: poisoppimista ajatusmalleista, jotka rajoittavat onnellisuuttani, ylläpitävät eriarvoisuutta yhteiskunnassa, tuottavat ekososiaalisesti kestämätöntä toimintaa ja vievät tilaa hetkessä koetulta täyteyden tunteelta. Tämän takia keskeiseksi toimintaani ohjaavaksi kysymykseksi on muodostunut se, olisiko mahdollista, että varttuvat sukupolvet eivät kasvaisi sisään noihin haitallisiin käsityksiin alun alkaenkaan, vaan omaksuisivat käsityksiä ja ajattelutapoja, jotka voisivat olla hedelmällisiä ekososiaalisesti kestävän, yhdenvertaisen, merkityksellisyyden kokemukseen perustuvan yhteiskunnan luomisessa.
Opiskelukaupungiksi valikoitui sattuman – tosin jälkikäteen katsottuna erittäin onnekkaan sellaisen – kautta Tampere. Parhaillaan työn alla on gradu, joka tarkastelee ekokriisin juurisyitä ihmisen psyykeen tasolla lacanilaisen psykoanalyysin ja buddhalaisen filosofian näkökulmasta.
– Kysyn tutkimuksessani sitä, mikä pitää meidät kiinni tuhoisissa tottumuksissamme ja saa meidät uusintamaan ja vahvistamaan uusliberaalia kapitalistista yhteiskunnallista todellisuuttamme, Jurvakainen kertoo.
– Tutkimukselliset kiinnostuksen kohteeni ovat aika spesifit, joten olen ollut onnekas löytäessäni ohjaajat, joiden intressit ovat samansuuntaisia, ja jotka ovat perehtyneet noihin teemoihin syvällisesti omassa tutkimuksessaan. Olen päässyt myös mukaan kasvatuksen teemoja filosofisesti ja poliittisesti tarkastelevaan POISED-tutkimusryhmään. Ajatustenvaihto sen jäsenten kanssa on rikastuttanut omaa ajatteluani merkittävästi, Katri Jurvakainen kertoo.
Hyvästä luokanopettajasta Jurvakaisella on selkeä käsitys: tärkeää on kohdata oppilaat ollen tietoisesti läsnä ja pyrkien kuulemaan heitä aidosti.
– Hyvä opettaja pyrkii nostamaan muita ylöspäin, saamaan heidät kukoistamaan ja kokemaan itsensä hyväksytyksi ja merkitykselliseksi sellaisenaan. Hän kykenee arvioimaan oman ajattelunsa lähtökohtia, tiedostaa omat sidoksensa ja tuo ne esille. Hyvä luokanopettaja avaa oppilaille myös omaa maailmaansa ja näyttää ihmisyytensä. Hyvä luokanopettaja kykenee visioimaan rohkeasti parempaa tulevaisuutta ja kasvattamaan oppilaita sitä kohti.
Lue Katri Jurvakaisen pidempi haastattelu SOOLin sivuilta.
Kuva: Jenniina Pennanen
