Hyppää pääsisältöön

Digoksiini tai muut rytmihäiriölääkkeet eivät vaikuta eturauhassyöpäriskiin tai syöpäkuolleisuuteen

Tampereen yliopisto
SijaintiKanslerinrinne 1, Tampere
Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -sali
Ajankohta13.12.2019 10.00–14.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Digoksiinin on esitetty estävän eturauhassyöpäsolujen kasvua. Lääketieteen lisensiaatti Kalle Kaapu selvitti väitöstutkimuksessaan digoksiinin ja muiden rytmihäiriölääkkeiden käyttäjien eturauhassyöpäriskiä ja syöpäkuolleisuutta suomalaisessa väestöpohjaisessa aineistossa.

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä ja tutkimus aiheen ympärillä käy kuumana. Aiemmissa solutason tutkimuksissa on huomattu, että digoksiini häiritsee eturauhassyöpäsolujen kasvua. On kuitenkin ollut epäselvää, pienentääkö digoksiinin käyttö käytännössä eturauhassyövän riskiä tai alentaako se syöpäkuolleisuutta.

Tutkimusryhmän käytössä oli kaksi suurta suomalaista aineistoa. Ensimmäinen sisälsi kaikki Suomessa diagnosoidut uudet eturauhassyöpätapaukset vuosina 1995-2002 sekä näille iän ja asuinalueen perusteella väestörekisteristä valitut verrokit. Lopullisen tutkimusaineiston muodostivat 24,657 yksittäin valittua tapaus-verrokki -paria. Toisen tutkimusaineiston muodostivat 80,458 eturauhassyövän seulontatutkimukseen osallistunutta miestä. Tieto rytmihäiriölääkeostoista kerättiin Kansaneläkelaitoksen reseptitietokannasta ja yhdistettiin henkilötunnuksen avulla tutkimusaineistoihin.

Eturauhassyövän riskiä rytmihäiriölääkkeiden käyttäjillä tutkittiin molemmilla aineistoilla. Sekä tapaus-verrokki -aineistossa että seulontatutkimuksessa pääasiallinen johtopäätös oli samankaltainen – digoksiinin käyttäjien eturauhassyövän riski ei eroa ei-käyttäjien riskistä.

Tutkimusryhmä kävi läpi myös useita alaryhmiä, ja kohorttitutkimuksessa havaittiin aggressiivisen eturauhassyövän riskissä laskeva trendi suhteessa digoksiinin käyttöaikaan, mikä viittaa siihen, että pitkäaikainen digoksiinin käyttö saattaa sittenkin pienentää aggressiivisen eturauhassyövän riskiä.

- Digoksiinin käyttöannos on normaalisti melko pieni ja pitoisuustavoite veressä vain noin 1 nanomooli litrassa. Digoksiinin suojaava vaikutus eturauhasessa todellisessa elämässä jäänee muun muassa tästä syystä minimaaliseksi, kertoo Kaapu.

Muiden rytmihäiriölääkkeiden käyttö ei ollut yhteydessä eturauhassyöpäriskiin lukuun ottamatta sotalolia, jonka käyttäjillä oli matalampi levinneen eturauhassyövän riski tapaus-verrokkitutkimuksessa. Sotalolin käyttäjien eturauhassyöpäriski tai levinneen eturauhassyövän riski eivät kuitenkaan poikenneet ei-käyttäjien riskeistä kohorttitutkimuksessa, joten lääkeainetta ei näillä löydöksillä voida julistaa eturauhassyövältä suojaavaksi.

Syöpäkuolleisuutta tutkittiin vain seulontatutkimuksen aineistossa. Digoksiinin käyttö ei ollut yhteydessä eturauhassyöpäpotilaiden elossaoloaikaan. Vastaavat tulokset havaittiin myös sotalolin käytölle ja rytmihäiriölääkkeiden käytölle kaiken kaikkiaan. Digoksiinin käyttäjillä oli yllättäen korkeampi syöpäkuoleman riski kuin ei-käyttäjillä. Myös sotalolin käyttäjillä sekä rytmihäiriölääkkeiden käyttäjillä kaiken kaikkiaan oli korkeampi syöpäkuoleman riski verrattuna ei-käyttäjiin.

Liitännäissairaudet muovasivat havaittua yhteyttä eikä pitkäaikainen rytmihäiriölääkkeiden käyttö ollut yhteydessä suurentuneeseen syöpäkuolleisuuteen. Näin ollen rytmihäiriölääkkeiden ja suurentuneen syöpäkuolleisuuden välillä ei todennäköisesti ole syy-seuraussuhdetta.

- Digoksiinin tai muiden rytmihäiriölääkkeiden käyttö ei siis suurenna eturauhassyöpäriskiä tai syöpäkuolleisuutta, ja on näin ollen turvallista, Kaapu toteaa.

- Tuloksemme yhdessä aiempien tutkimusten kanssa viittaa siihen, että pitkäaikainen digoksiinin käyttö saattaa alentaa eturauhassyöpäriskiä, mutta vaikutus on todennäköisesti vähäinen, sillä se ei tule esiin suurissakaan aineistoissamme pitkänkään seuranta-ajan aikana, Kaapu sanoo.

Nokialta kotoisin oleva Kalle Kaapu on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi 2019 Tampereen yliopistosta ja väittelee tohtoriksi valmistumisvuotenaan. Tällä hetkellä hän työskentelee terveyskeskuslääkärinä Keuruulla.

Lääketieteen lisensiaatti Kalle Kaapun urologian alaan kuuluva väitöskirja Antiarrhythmic Drugs and Cancer In Finnish Men tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 13.12.2019 kello 12 alkaen Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä toimii professori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Teemu Murtola Tampereen yliopistosta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1343-2

Kuva: Joel Järvinen