Koulutus

Digitaalisesta oppimisympäristöstä ratkaisu palvelutalojen ja kotihoidon yksikköjen osaamistarpeisiin

Uusi TAMKissa kehitetty sähköinen oppimisympäristö tukee palvelutalojen ja kotihoidon kykyä kouluttaa henkilökuntaansa.
TAMKissa kehitetty Claava mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattomat oppimiskokemukset hektisen hoitotyön keskellä.

Palvelutaloissa ja kotihoidon yksiköissä on selkeitä osaamisen kehittämisen tarpeita, mutta aika- ja resurssipula rajoittaa mahdollisuuksia hankkia hoitohenkilöstölle koulutusta. Tähän tarpeeseen syntyi TAMKissa digitaalinen itseopiskeluympäristö Claava – Koulutuksella laatua vanhustyöhön. Erityisesti lähihoitajille suunnatulla sovelluksella kukin voi opiskella omaan tahtiinsa, ajasta ja paikasta riippumatta. Näin kokonaisen yksikön hoitohenkilökunta voi täydennyskouluttautua kerralla ilman, että heidän tulisi olla poissa työpaikalta lähipäivien vuoksi. Koulutuksen myötä uusien toimintamallien käyttöönotto työyhteisössä helpottuu.

TAMKin hoitopedagogiikan yliopettaja Sari Himanen kertoo, että Claavan 12 opintokokonaisuutta on tarkoitus suorittaa vähitellen ja limittäin työnteon kanssa.

– Claavasta löytyy paljon interaktiivisuutta ja pohdintaan kannustavia tehtäviä. On tarkoitus, että ne kulkevat mukana ajatuksissa ja teoissa aina seuraavassa työvuorossa, Himanen toteaa.

Yhden Claavan kokonaisuuden opiskelu vie kokonaisuudessaan 4–6 tuntia. Kokonaisuus alkaa aina asenteiden ja osaamisen alkutesteillä. Varsinaisten opiskeluosioiden jälkeen vuorossa on itsearviointi ja osaamisen lopputesti. Oppimisympäristöön on sisäänrakennettu sen tuloksellisuutta osoittavaa analytiikka, joka ilmoittaa prosentteina niin opiskelijalle kuin hänen esihenkilölleen, kuinka paljon osaaminen on alku- ja lopputestin välillä kehittynyt. Opiskelija voi ansaita Claavan opintokokonaisuuksista pronssi-, hopea- tai kultamitaleita sen mukaan, kuinka moneen opiskeluosioiden ja lopputestien kysymyksistä hän on vastannut oikein.

Claava pohjaa EU-rahoitteiseen DIKI-hankkeeseen. Hanketyön osana palvelutalojen osaamistarpeita kartoitettiin haastattelemalla palvelutalojen asukkaita ja esihenkilöitä, sekä tekemällä sähköinen kysely työntekijöille. Selvitystyön myötä tuli ilmi, että asiakkailla, esihenkilöillä ja työntekijöillä on erilaisia, toisiaan täydentäviä toiveita siitä, kuinka hoitohenkilökunnan osaamista tulisi täydentää. Asukkaat painottivat erityisesti kiireetöntä kohtaamista ja kuulluksi tulemista, esihenkilöt itseohjautuvuutta, asiakaslähtöisyyttä ja terveydentilan arviointikykyä, ja hoivahenkilöstö osaamista erilaisissa erityistilanteissa. Kaikki nämä osa-alueet ovat mukana Claavan kokonaisuuksissa.

Pilottikäyttäjät ovat innostuneet tuoreesta tiedosta ja digitaalisesta opiskelutavasta

Oppimisympäristö on suunnattu ensisijaisesti lähihoitajille, mutta Himanen kertoo, että myös sitä kokeilleet terveyden- ja sairaanhoitajat ovat kokeneet sen hyödylliseksi. Kaikki vanhustyötä tekevät tarvitsevat varsin syvällistä osaamista esimerkiksi laadukkaasta perushoitotyön toteuttamisesta, ikääntyneiden perussairauksista, lääkehoidosta ja haastavista kohtaamistilanteista.

– Työ vanhustenhoidossa on käynyt alati haastavammaksi, ja vanhuksilla on useita hoitoa vaativia sairauksia. Claava kattaa laajasti tarvittavia osaamisen alueita, esimerkiksi mielenterveyden tukemista, ravitsemushoitoa ja saattohoitoa, sekä työntekijöiden jaksamista tukevaa työhyvinvointia, Himanen toteaa.

Claavan käyttöä ovat testanneet sen kehitysvaiheessa eri palvelutalot. Himasen mukaan suurimmat haasteet ovat liittyneet digitaalisen itseopiskelun haltuunottoon, ja ensimmäinen opintokokonaisuus on osalla testaajista mennyt uuden opiskelutekniikan harjoittelussa. Ei myöskään ole itsestään selvyys, että jokaisella olisi mahdollisuus päästä työpäivänä tai vapaa-ajalla älylaitteen tai tietokoneen ääreen rauhalliseen tilaan opiskelemaan. Opiskelutapojen tultua tutuiksi monille syntyi kuitenkin into opiskeluun. Usealle testaajalle jäi kokeilun jälkeen päälle oppimisen ilo, ja he olisivat mielellään suorittaneet enemmänkin kokonaisuuksia.

Osastonhoitaja Miina Salon yksikkö kokeili Claavaa pilotointivaiheessa. Salo kuvailee, että digitaalinen oppimisympäristö palveli hyvin heidän heterogeenistä yksikköään, jonka moniammatillinen tiimi koostuu eri-ikäisistä ja eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevista työntekijöistä.

– Palkon (nykyinen Claava) tarjoama tieto oli tuoretta. Opiskelukokonaisuudet vastasivat hyvin hoitotyön arjesta nousevaa tiedon tarvetta. Palkoon oli mielestäni löydetty juuri oikeita asioita, jotka käytännönläheisesti tietoa janoavat hoitajat kokivat itseään hyödyttäväksi”, Salo kirjoittaa DIKI-hankkeen loppuraportissa.

Claava on saanut huomiota myös kansainvälisesti. Vuonna 2018 sen pilottiversio pääsi eurooppalaisen e-Learning Excellence Awards -kilpailun finaaliin. Vaikka voittoa ei kilpailusta tullutkaan, oli kansainvälisille areenoille ja kilpailujulkaisuun pääsy jo itsessään todella hieno saavutus uudelle sovellukselle.

Nyt Claavaa tarjotaan sekä organisaatioille että yksittäisille hoitajille osaamisen kehittämisen välineeksi. Kokonaisuuksista on mahdollista räätälöidä juuri itselle tai omalle yksikölle soveltuva paketti osaamistarpeiden mukaan.

Valmennuspaketti yksilölle

Valmennuspaketti työyhteisölle

Henkilöprofiili

Sari Himanen

yliopettaja
Terveys