Hyppää pääsisältöön

Digitaalinen pelaaminen ja peleihin liittyvien mediasisältöjen kuluttaminen on yhä suositumpaa, selviää Pelaajabarometri 2022 -tutkimuksesta

Julkaistu 20.12.2022
Tampereen yliopisto
Kymmeniä pimeässä hohtavia tietokoneen ruutuja
Kuva: Wikimedia/Toffelginkgo
Yhä suurempi osuus suomalaisista pelaa digitaalisia pelejä. Ei-digitaalisten pelien pelaaminen on sen sijaan kääntynyt laskuun uuden Pelaajabarometri 2022 -tutkimuksen mukaan. Digitaalisia pelejä pelaa jo yli 80 % suomalaisista ainakin joskus. Aktiivisia eli vähintään kerran kuukaudessa pelaavia pelaajiakin on 65 % väestöstä.

Ei-digitaalisten pelien aktiivinen pelaaminen sen sijaan on laskenut vuoden 2020 tuloksesta 80,7 %:sta nyt 76,7 %:iin tilastollisesti merkitsevästi. Pelaamisen kokonaismäärä on kuitenkin pysynyt käytännössä samalla korkealla tasolla kuin aiemmissa Pelaajabarometri-tutkimuksissa. Yli 98 % suomalaisista pelaa ainakin jotain peliä vähintään satunnaisesti ja 89 % suomalaisista pelaa aktiivisesti.

– Mobiililaitteilla pelaaminen on edelleen suosituin tapa pelata digitaalisia pelejä, vaikka mobiilipelaamisen kasvu vaikuttaa nyt saavuttaneen huippunsa, sanoo Tampereen yliopiston tutkija Jani Kinnunen.

E-urheilun katsominen on nousussa, mobiilipelaamisen kasvu taittunut

Aktiivinen mobiilipelaaminen on ensimmäistä kertaa Pelaajabarometrien historiassa kääntynyt lievään laskuun, mutta ainakin satunnaisesti mobiilipelejä pelaa edelleen 59 % suomalaisista. Tähän liittyen pelien ostaminen verkon eri pelipalveluista ja -kaupoista on yleisin tapa hankkia pelejä. Erityisesti aktiivisten digitaalisten viihdepelaajien kohdalla verkkolataaminen on selvästi suosituin digipelien hankkimisen tapa.

Pelaamisen lisäksi myös peleihin liittyvien mediasisältöjen kuluttaminen on aiempaa suositumpaa. Jo 23,5 % suomalaisista katsoo e-urheiluun liittyviä mediasisältöjä ainakin joskus. Vielä tätäkin yleisempää on katsoa muita pelaamiseen liittyviä striimejä (reaaliaikaisia videolähetyksiä) tai tallenteita. 29 % väestöstä katsoo niitä ainakin joskus, mikä on yli seitsemän prosenttiyksikköä suurempi lukema kuin vuonna 2020.

- E-urheilun katsominen ei missään mielessä ole enää marginaalista toimintaa Suomessa, huomauttaa Kinnunen.

Ei-digitaalisten pelien pelaamisen lisäksi rahapelaaminen on vähentynyt Suomessa. Syynä on muun muassa raha-automaattipelaamiseen pakolliseksi tullut tunnistautuminen, minkä vuoksi spontaani ja anonyymi pelaaminen esimerkiksi marketeissa ei ole enää mahdollista. Raha-automaattipelejä pelaakin enää 17 % suomalaisista, kun vielä vuonna 2020 pelaajia oli 22 % väestöstä. Muutos on tilastollisesti merkitsevä. Myös Veikkauksen kuponkipelaaminen on laskusuunnassa, mutta verkkorahapelejä pelaa edelleen 33 % suomalaisista ainakin joskus.

Digitaalisten pelien pelaamisen käytetään keskimäärin 6,8 tuntia viikossa

Suomalaiset käyttivät vuonna 2022 keskimäärin 6,8 tuntia viikossa digitaalisten pelien pelaamiseen. Lukema on vain hieman pienempi kuin edellisessä, koronan aiheuttamien poikkeusolojen aikaan tehdyssä vuoden 2020 Pelaajabarometrissä, jossa saatiin barometrien historian korkein lukema (7 h/vko).

- Koronan aikaan lisääntynyt pelaaminen ei ole ainakaan vielä palautunut sitä edeltävälle tasolle. Onkin mielenkiintoista seurata, muodostuuko tästä tasosta uusi normaali, pohtii Kinnunen.

Myös digitaalisiin peleihin kulutettavan rahan määrä on suunnilleen samalla tasolla kuin edellisessä Pelaajabarometrissä. Suomalaiset käyttävät keskimäärin 10,60 euroa kuukaudessa digitaalisten pelien pelaamiseen, verkkorahapelaaminen mukaan luettuna. Edellisessä Pelaajabarometrissä lukema oli 10,50 euroa kuukaudessa.

Sukupuolten välinen ero digitaaliseen pelaamiseen kulutettavan ajan ja rahan suhteen on kaventunut, mutta miehet kuluttavat silti naisiin verrattuna noin kaksi kertaa enemmän aikaa ja rahaa digitaaliseen pelaamiseen.

Suomalaiset suhtautuvat pelaamiseen pääosin myönteisesti, mutta ongelmiakin tunnistetaan

Pelaamiseen liittyviä ongelmia on eniten nuorimmalla, 10–19-vuotiaiden ikäryhmällä, joka myös pelaa eniten ja monipuolisimmin. Verrattuna edelliseen Pelaajabarometriin aikaan liittyvät ongelmat ovat jonkin verran lisääntyneet ja rahaan liittyvät ongelmat vähentyneet Suomessa. Aikaan liittyvien ongelmien lisääntyminen vaikuttaa kohdistuvan erityisesti kaksikymppisten ikäryhmään.

Suomalaiset asennoituvat pelaamiseen pääosin myönteisesti. Hieman yli puolet (52,9 %) suomalaisista on sitä mieltä, että pelaaminen on hyödyllistä. Pelaamiseen kytkeytyvät negatiiviset puoletkin tunnistetaan. 41,1 % suomalaisista on sitä mieltä, että pelaaminen on haitallista. 19,9 % vastaajista oli yhtä aikaa samaa mieltä sekä pelien hyödyllisyydestä että haitallisuudesta, mikä kertoo pelien ja pelaamisen monimuotoisuudesta ja pelikulttuuriin liittyvistä ristiriitaisistakin seikoista.

Nyt tutkimukseen saatu 1071 vastaajan aineisto perustuu Digi- ja väestötietoviraston toteuttamaan satunnaisotantaan 10–75-vuotiaista Manner-Suomen asukkaista. Tutkimuksen virhemarginaali eli luottamusväli on koko väestöä koskevien prosenttiosuuksien osalta 95 % todennäköisyydelle laskettuna noin ±3 %.

Pelaajabarometritutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa, Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistojen yhdessä toteuttamaa Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö CoE-GameCultin toimintaa.

Pelaajabarometri 2022: Kohti uutta normaalia
Uutta tietoa pelaamisesta, pelistriimien katselemisesta, yllätyslaatikoista ja suomalaisten asenteista pelaamista kohtaan.

Pelaajabarometrin tutkimusraportti on kokonaisuudessaan ladattavissa verkosta.

Lisätietoja:
Tutkija Jani Kinnunen, jani.kinnunen [at] tuni.fi, 050 428 0895

Professori Frans Mäyrä, frans.mayra [at] tuni.fi, 050 336 7650 

Osoite: Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta (ITC), Game Research Lab, 33014 Tampereen yliopisto