Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama tuberkuloosi on maailmassa eniten kuolemia aiheuttava infektiotauti. Mykobakteerien sukuun kuuluu lisäksi noin 200 ympäristömykobakteerilajia. Siinä missä tuberkuloosin esiintyvyys on laskenut, vain harvoin tautia aiheuttavien ympäristömykobakteerien aiheuttamat infektiot ovat vastaavasti lisääntyneet.
Tuberkuloosin laboratoriodiagnostiikka perustuu tyypillisesti värjäykseen ja viljelyyn. Värjäys on nopea, mutta epäherkkä menetelmä. Viljely on menetelmänä herkkä, mutta määritys kestää useita viikkoja. Puutteiden vuoksi lisäarvoa tuovien molekyylidiagnostisten testien käyttö lisääntyy jatkuvasti.
Bruno Luukinen tutki väitöskirjassaan erilaisia kaupallisia molekyylidiagnostisia testejä. Hän selvitti, miten ne soveltuvat tuberkuloosin ja ympäristömykobakteeri-infektioiden laboratoriodiagnostiikkaan ja kuinka diagnostiikkaprosessia voitaisiin kehittää.
– Tuberkuloosin diagnostiikassa menetelmän nopeus, herkkyys ja tarkkuus ovat suotavia ominaisuuksia, koska jokainen positiivinen löydös on lähtökohtaisesti merkitsevä. Ympäristömykobakteerien kohdalla on harvemmin kiire, mutta tarkka lajimääritys on olennaisen tärkeää hoitopäätösten kannalta, Luukinen toteaa.
Euroopan unionin lainsäädännön mukaan myytävien diagnostisten testien tulee täyttää tietyt laatukriteerit. Testien suorituskyvyissä voi silti ilmetä eroja, kuten Luukinen tutkimuksessaan havaitsi.
– Tuberkuloosin nopeita molekyylidiagnostisia testejä ei toistaiseksi pidetä herkkyydeltään aivan viljelyn veroisina. Minimikriteerinä voidaan pitää, että testeillä tulisi havaita kaikki värjäyspositiiviset tapaukset, joiden tartuttavuutta pidetään korkeana, Luukinen sanoo.
Suorituskyvyn lisäksi menetelmien soveltuvuuteen vaikuttavat niiden käyttöominaisuudet. Jotkin testit havaitsevat tuberkuloosin lisäksi bakteerin lääkeresistenssiä, toiset ympäristömykobakteereita. Osa sopii paremmin yksittäistestaukseen, osa massatestaukseen.
– Kun työskennellään tuberkuloosibakteerin kanssa, menetelmävalinnassa ei myöskään voida tinkiä työturvallisuudesta, Luukinen lisää.
Luukisen mukaan molekyylidiagnostiikka tuskin korvaa viljelyä tuberkuloosidiagnostiikassa lähivuosina. Sen sijaan suorituskyvyn perusteella värjäyksen korvaamista voitaisiin harkita.
– Tämä ei ole kustannussyistä täysin yksiselitteistä ja vaatii testien valmistajilta kehitystyötä. Muutoksella voitaisiin kuitenkin yhdistää kaksi erillistä tutkimusta ja parhaimmillaan parantaa myös ympäristömykobakteerien diagnostiikan laatua, Luukinen kertoo.
Bruno Luukinen työskentelee Tampereella Fimlab-laboratorioissa sairaalamikrobiologina. Hänen vastuualueinaan on mykobakteeridiagnostiikka ja mikrobiologinen molekyylidiagnostiikka.
Väitöstilaisuus perjantaina 4. huhtikuuta
Filosofian lisensiaatti Bruno Luukisen kliinisen mikrobiologian alaan kuuluva väitöskirja Laboratory Diagnostics of Tuberculosis and Nontuberculous Mycobacterial Infections: A Constant Shift Towards Molecular Methods tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 4.4.2025 kello 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön Katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Tuula Vasankari Turun yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -professori Mataleena Parikka Tampereen yliopistosta.