Uutinen

Brexit vahvisti Euroopan unionia

Pekka Haavisto Tampereella/ Kuva: Jonne Renvall
Ulkoministeriön kiertue istahti Tampereen yliopiston juhlasaliin pohtimaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Puhumassa ulkoministeri Pekka Haavisto ja istumassa alivaltiosihteeri Kai Sauer, puolustusministeriön Otto Saxén, professori Hiski Haukkala ja hybridikeskuksen Kirsti Narinen.
Ulkoministeri Pekka Haavisto sanoo Brexitin vahvistaneen Euroopan unionin yhtenäisyyttä, vaikka odotukset olivat päinvastaisia.

Haavisto puhui asiasta Tampereen yliopistossa järjestetyllä ulkoministeriön kiertueella, jonka aiheena oli uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelu.

EU:n ulkopuolelta on kuulunut kyselyjä, mikä maa lähtee seuraavaksi ulos Britannian jälkeen. Haaviston mukaan kysyjille on ollut vaikea kuvata EU:n sisäistä tunnelmaa, joka on odotuksiin nähden aivan päinvastainen.

Brexit ratkaisi Haaviston mukaan ainakin sen ongelman, voiko Euroopan unionista erota. – Kyllä siitä erota voi, mutta se on vaikeaa ja se vaatii uusia sopimuksia, joiden solmiminen vie vuosia.

Brexit-prosessin myötä EU-maissa on Haaviston mukaan havaittu, että unioniin kuulumisesta on aika paljon etua. Suomessakin EU-myönteinen kansalaismielipide on Haaviston mukaan vahvistunut ja myös tuki yhteiselle eurovaluutalle on vahvempi kuin koskaan.

EU:n ulkoministerien kokouksissa Haavisto kertoo havainneensa, että jäljelle jääneet EU-maat ovat nyt aiempaa tiiviimpi yhteisö.

– Samaan aikaan puhutaan EU:n laajenemisesta ja kun katsotaan vaikkapa Länsi-Balkanille, niin kyllä se porukka Eurooppaan kuuluu. Pitäisi löytää keinot, joilla yhteistyötä näiden maiden kanssa lisätään, eikä siellä lisäänny vaikkapa Kiinan ja Venäjän ote. Sitä en pidä hyvänä lähtökohtana.

Haavisto kävi läpi huolestuttavia kehityskulkuja siitä, miten kansainvälinen järjestys on mennyt rikki. Maailmalla leviää jopa sellaisia väitteitä, että Eurooppa olisi Yhdysvaltain vihollinen.

Haavisto kaivoi esiin myönteisiä kehityskulkuja. Hän sanoi ilokseen havainneensa, että YK:n yleiskokouksen ministeriviikolle tuli yli 50 maata keskustelemaan monenkeskisen maailmanjärjestyksen tukemisesta.

– Ei tässä ihan yksin olla. Tämä kuvastaa sitä, että on syntynyt vastaliike sille, että tämä monenkeskinen, sopimiseen perustuva maailmanjärjestys hajoaisi.

Haavisto kysyi, mitä muuta Suomi on tuonut Euroopan unionille kuin 1300 kilometriä maarajaa Venäjän kanssa. Laajaan vastaukseen kuuluivat kysymykset arktisesta alueesta ja pohjoisesta ulottuvuudesta, tasa-arvosta ja naisten asemasta, läpinäkyvyydestä ja kansalaisten osallisuudesta. Kaikkia näitä Suomi on Haaviston mukaan edistänyt yhdessä Ruotsin kanssa.

Suomen viime syksyn EU-puheenjohtajakaudesta tullaan Haaviston mukaan muistamaan se, että ilmastokysymys löi läpi ja nousi esiin maailmalla.

EU:n yhtenä suurimmista haasteista Haavisto pitää suhteiden järjestämistä uudelleen Venäjän kanssa Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan jälkeen.

Tampereen yliopiston juhlasalissa keskusteltiin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.


Tampereen yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Hiski Haukkala nosti puheenvuorossaan esiin kaksi huolestuttavaa kehityskulkua, jotka on syytä ottaa huomioon ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa laadittaessa.

Ensimmäinen huolenaihe koskee asevaraisen turvallisuuskäsityksen nousua. Suomelle tämä on Haukkalan mukaan uusi asia, koska olemme tottuneet aivan toisenlaiseen, yhteistyön varaiseen turvallisuuteen. Nyt merkittävät toimijat Euroopassa ja maailmalla rakentavat turvallisuuteensa asevaraisuuden pohjalta.

– Samaan aikaan aseteknologia on nopeassa kehityksessä ja olemassa olevat asevalvonnan ja aserajoitusten mekanismit hapertuvat. Ei tarvitse kummoistakaan historiantajua tai kristallipalloa ymmärtääkseen sen, että tällaisessa tilanteessa on paljon ongelmia ja haasteita Suomen kaltaisille pienille toimijoille, Haukkala sanoi.

Toinen huolestuttava kehityskulku syntyy siitä, että suurvaltakilpailu on palannut globaalille ja myös eurooppalaiselle tasolle.

– Tämä on eurooppalaisille huono ja pienille valtioille ehkä jopa vaarallinen trendi. Voisi ajatella, että suurvaltakilpailu on huono meemi, joka aktivoi pienempien toimijoiden kannalta huonoja muistoja, huonoja käytäntöjä ja lopputulemia, Haukkala muotoili.

Huonoihin kehityskulkuihin liittyy ongelma yhteistyövaraisen politiikan ja turvallisuuden hapertumisesta ja laajemmin multilateralismin kriisi.

– Professori ei kykene näitä ratkaisemaan, mutta olen kantanut oman korteni kekoon kehittämällä yhteistyövaraiseen politiikkaan nojaavia ratkaisuja. Haastan myös teidät mukaan miettimään, miten yhteistyövaraista turvallisuutta voitaisiin kehittää, sanoi Haukkala ja suuntasi sanansa Tampereen yliopiston juhlasalin kuulijakunnalle.

Käynnissä olevat kehityskulut ovat Haukkalan mukaan hankalia Suomelle ja Euroopalle, koska ne eivät istu meidän maailmankuvaamme ja vahvuuksiimme.

– Me olemme tällä hetkellä vaarassa joutua teatteriksi, jossa muut toimivat. Tämä on minun mielestäni ongelma ja haaste meille eurooppalaisille.

Vastauksen antaminen kääntyy nyt Haukkalan mukaan uuteen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, jota hallitus valmistelee.

– Tehtävä ei ole helppo, koska Suomen kaltaiselle toimijalle haasteena on se, että yhtäältä ei omin sanoin ja toimin pidä kiihdyttää ja matkaansaattaa huonoja kehityskulkuja.

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jonne Renvall

Lue myös Unit-lehden juttu EU-keskustelun ongelmista: Kun kapulakieli ei kelpaa, täytyy poliitikonkin puhua suoraan