BALANCE-hanke mallintaa kustannustehokkaimmat tavat huolehtia Suomen rakennuskannasta
Suomen Akatemian nyt rahoittamat tutkimuskonsortiot (pdf) tarkastelevat monipuolisesti, eri tavoin ja eri menetelmin yhteiskunnan sektoreiden kykyä hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. Hankkeissa muun muassa tutkitaan ilmastonmuutoksen hillinnän strategioiden toteutettavuutta, kustannustehokkuutta ja kestävyyttä sekä strategioiden saavuttamiseksi tarvittavia politiikkatoimia. Lisäksi tarkastelukohteina ovat ilmastonmuutos ja skenaariot Suomen sosioekonomisista kehityspoluista tulevaisuudessa sekä kestävät ilmastonmuutoksen hillintästrategiat energia-, maankäyttö- ja materiaalijärjestelmissä. Rahoitetuissa hankkeissa tutkitaan myös ICT-teknologian ilmastovaikutuksia, kestävän ruokajärjestelmän mallia varhaiskasvatuksessa sekä oikeudenmukaista ja tietoon perustuvaa ilmastosiirtymää edistävää puntaroivaa kansalaiskeskustelua. Lisäksi tutkitaan, miten ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimien toteuttamiseen tarvittavia ilmastokompetensseja opitaan ja opetetaan koulutusjärjestelmässä. Rahoitusta jaettiin kokonaisuudessaan 10 miljoonaa euroa.
– Tutkimuksen merkitys ilmastonmuutoksesta aiheutuvien haasteiden ratkaisemisessa on suuri. Nyt rahoitetut hankkeet kokoavat yhteen olemassa olevaa tutkimustietoa ja -osaamista tavalla, joka luo uusia ulottuvuuksia ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten hahmottamiseen. Korkeatasoinen tutkimus tuottaa tietoa sekä ilmastonmuutoksen hillintään että siihen sopeutumiseen tähtäävään päätöksentekoon, Akatemian tutkimusasioista vastaava ylijohtaja Riitta Maijala sanoo Akatemian tiedotteessa.
Tampereen yliopisto on mukana Ympäristöä säästävät ja terveyttä edistävät rakennukset muuttuvassa ilmastossa: kustannusten ja hyötyjen vertailu (BALANCE) -hankkeessa yhdessä Helsingin yliopiston, Oulun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Hankkeen tavoitteena on mallintaa kustannustehokkaimmat tavat huolehtia Suomen rakennuskannasta, kun huomioidaan ilmastonmuutos, energiatehokkuusvaatimukset, hiilijalanjälki, kosteusvauriot, sisäilman laatu, terveys ja kustannukset.
– Tehokkaimpia tapoja torjua ilmastonmuutosta Pohjoismaissa on vähentää rakennusten lämmityksen CO2-päästöjä lisäämällä eristystä ja optimoimalla ilmanvaihtoa. Tämä voi kuitenkin heikentää sisäilman laatua ja lisätä kosteusvaurioiden riskiä, mikä on muutenkin lisääntymässä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Kosteusvauriot on arvioitu yhdeksi viidestä tärkeimmästä ilmastonmuutoksen aiheuttamasta terveysvaikutuksesta Suomessa, kertoo tutkimuspäällikkö Jukka Lahdensivu rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Tutkimuksessa hyödynnetään Rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmän pitkää kokemusta erilaisten rakenteiden vauriomekanismeista sekä Tampereella tehtyjä ilmastonmuutoksen vaikutusten varautumistutkimusten tuloksia.
– Tavoitteenamme on kehittää rakenteiden kosteus- ja mikrobivaurioiden kehittymistä ja etenemistä kuvaava malli, jonka avulla voidaan sitten tarkastella kosteusvaurioriskejä koko Suomen rakennuskannan tasolla erilaisilla ilmastoskenaarioilla. Tähän vaurioitumiseen liittyvät oleellisesti erilaiset rakennusten korjaukset sekä niiden vaikutukset rakenteiden rakennusfysikaaliseen toimivuuteen. Lisäksi tarkastellaan korjaamisen ja korjaamatta jättämisen kustannusvaikutuksia, Lahdensivu sanoo.
Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Jukka Lahdensivu, puh. 050 3014135, jukka.lahdensivu [at] tuni.fi
