β2-agonistit ja glukokortikoidit tulehduksen hillitsijöinä

β2-agonisteja käytetään yleisesti keuhkoputkia laajentavina lääkkeenä astmassa ja keuhkoahtaumataudissa. Ne estävät ja laukaisevat hengenahdistusta aiheuttavaa hengitysteiden sileän lihaksen liiallista supistusta. Glukokortikoideja käytetään laajasti monien tulehduksellisten sairauksien hoidossa, ja ne ovat tärkeä lääkeaineryhmä myös astman ja keuhkoahtaumataudin hoidossa. Nyt on löytynyt solunsisäisiä mekanismeja, jotka välittävät ja säätelevät sekä β2-agonistien että glukokortikoidien terapeuttisia vaikutuksia. Tämä ilmeni filosofian maisteri Tiina Keräsen väitöskirjasta, joka tarkastetaan Tampereen yliopistossa 22. marraskuuta.

Tulehdus on elimistön puolustusreaktio taudinaiheuttajia vastaan ja sen tarkoitus on taltuttaa reaktion syy ja korjata syntyneet kudosvauriot. Monet immuunijärjestelmän solut ovat keskeisiä tulehdusreaktion säätelijöitä, ja useat solunsisäiset signaalireitistöt kontrolloivat tulehdussolujen toimintaa ja tulehdusreaktion kulkua. Immuunijärjestelmän tavoite on kohdentaa tulehdusreaktio sopivassa määrin oikeisiin kudoksiin, mutta häiriintynyt tulehdusreaktion säätely voi johtaa tulehdussairauksien kuten astman tai keuhkoahtaumataudin syntyyn.

Viimeisen vuosikymmenen aikana tulehdussairauksien hoitoon on kehitetty useita uusia lääkeaineita, jotka ovat parantaneet merkittävästi näiden sairauksien hoitoa. Tästä huolimatta kaikille potilaille ei ole tarjolla riittävän tehokasta lääkehoitoa vaan tulehduslääkkeiden kehitystä on tärkeä jatkaa.

Väitöskirjatutkimuksessaan filosofian maisteri Tiina Keränen tutki β2-agonistien ja glukokortikoidien vaikutusta tulehdusgeenien toimintaan ja tulehduksen lievittymiseen. Väitöskirjatutkimuksessa β2 agonistien ja glukokortikoidien vaikutusten havaittiin välittyvän ainakin osittain lisääntyneen MKP-1-fosfataasin toiminnan ja p38 MAP-kinaasireitin vaimentumisen kautta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että β2-agonistit ja glukokortikoidit hillitsivät keskeisten tulehdustekijöiden tuottoa.

Väitöskirjatutkimus tuotti uutta tietoa tulehdusreaktion solunsisäisistä säätelymekanismeista ja tulehdussairauksien hoitoon käytettävien lääkkeiden vaikutusmekanismeista. Väitöstutkimus toi esiin uusia tulehdusta rauhoittavien lääkehoitojen kehitystyön kohteita.

Tiina Keränen on kotoisin Jyväskylästä. Hän on opiskellut farmaseutiksi Kuopiossa ja filosofian maisteriksi Turussa ja asuu nykyisin Tampereella.

Filosofian maisteri Tiina Keräsen farmakologian alaan kuuluva väitöskirja The MAP Kinase / MAP Kinase Phosphatase-1 Pathway in the Anti-Inflammatory Effects of β2-Agonists and Dexamethasone tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 22.11.2019 klo 12 alkaen Keskustakampuksen Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Kirsi Vähäkangas Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Eeva Moilanen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1292-3