Auttaisiko luonto masentunutta?
Osallistujat Tampereella, Jyväskylässä ja Hämeenlinnassa käyvät 12 viikon ajan 90 minuutin jaksoissa ryhminä puistoissa ja kaupunkimetsissä tehden ohjattuja tehtäviä, joissa esimerkiksi tunnistetaan itselle sopiva mielipaikka, tehdään läsnäoloharjoituksia ja tuetaan luontoyhteyttä ryhmäkeskusteluin.
Luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödynnetään tutkimuksessa tavoitteellisesti kuntoutuksen ja ohjauksen osana. Ohjauksessa tuetaan muun muassa osallistujien turvallisuutta ja autetaan heitä tiedostamaan luonnon hyvinvointivaikutuksia.
- Kuntoutuja saa mahdollisuuden käsitellä masennuksesta kuntoutumisen kannalta oleellisia teemoja sekä sosiaalisen kontaktin että elvyttävän ja hyvinvointia tukevan ympäristön avulla, tutkimusta johtava psykologian professori Kalevi Korpela Tampereen yliopistosta toteaa.
- Tavoitteena on, että luontoryhmien avulla kuntoutujan minäkuva vahvistuu myönteisemmäksi, masennusoireilu helpottuu ja toimintakyky paranee.
Luonto rauhoittaa, elvyttää ja lisää hyvinvointia
Tutkimuksen taustalla ovat Korpelan pitkäaikaiset tutkimukset muun muassa fyysisen ympäristön ja hyvinvoinnin yhteyksistä ja ympäristöjen stressistä elvyttävistä vaikutuksista.
Korpela on havainnut, että luontoympäristöillä, ihmisen niistä löytämillä mielipaikoilla ja esimerkiksi luontoympäristöissä kävelyllä on merkittäviä vaikutuksia psyykkiseen mutta myös fyysiseen hyvinvointiin. Ihminen rentoutuu, mieliala, keskittymiskyky sekä koettu hyvinvointi ja terveys paranevat. Edulliset muutokset näkyvät mm. verenpaineessa ja sydämen sykevälivaihtelussa.
Tutkimuksessa hyödynnetään psykologi Kirsi Salosen ja yliopistotutkija, psykologian tohtori Katriina Hyvösen kehittämää Luonnosta virtaa- eli LuoVi-menetelmää. Siinä on otettu huomioon psykologian teorioita ja tutkimustietoa paitsi psykoterapiasta myös esimerkiksi tarkkaavuudesta, stressistä elpymisestä, psyykkisestä itsesäätelystä mielipaikoissa, ja kokonaisvaltaisesta luontokokemuksesta.
LuoVi-interventio kehitettiin alun perin työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen Jyväskylän yliopiston Luontoympäristö työhyvinvoinnin ja työssä suoriutumisen voimavarana -tutkimushankkeessa ja sitä käytettiin ensimmäistä kertaa muutamia vuosia sitten. Sekä Salosella että Hyvösellä on psykoterapiakoulutus ja pitkä psykologin työkokemus ja molemmat ovat mukana nyt meneillään olevassa tutkimuksessa.
Salonen on tehnyt kokonaisvaltaisesta luontokokemuksesta hyvinvoinnin tukena myös väitöstutkimuksen, joka tarkastetaan Tampereen yliopistossa lähiaikoina.
Kuntoutusmenetelmän syntyyn vielä matkaa
Ohjattuja tai opastettuja luontokokemuksia on tähän asti hyödynnetty pääasiassa stressistä palautumiseen ja virkistymiseen, vähemmän kuntoutukseen. Masennuspotilaiden kuntoutuksessa luontoryhmiä on kuitenkin pilottina kokeiltu jo vuonna 2014 Tampereen mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Tulokset olivat rohkaisevia. Vastaavia kokemuksia on saatu myös muualta maailmasta.
- Kyllähän tässä kuitenkin melko uutta kuntoutusmuotoa kokeillaan, Korpela toteaa.
- Kuntoutusmuotojen tehokkuuden osoittaminen on kuitenkin vaativa ja pitkäaikainen tehtävä ja siihen vaadittaisiin paljon hyviä satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Eli tämänkään jälkeen – vaikka hanke olisikin onnistunut - ei voida vielä antaa mitään kliinisiä yleisiä ohjeistuksia, Korpela sanoo.
Tänä vuonna alkanutta kolmivuotista tutkimusta rahoittaa Kansaneläkelaitos.
Luontolähtöinen interventio kuntoutusmuotona masennuspotilailla
Lisätietoja:
Professori Kalevi Korpela, kalevi.korpela [at] tuni.fi
Kuva: Jonne Renvall
