Lähtökohtana tutkimuksessa on, että erilaiset isien alkoholinkäyttöä kuvaavat populaarikulttuuriset tekstit tuottavat ja välittävät laajasti jaettuja kulttuurisia ymmärryksiä siitä, millaiset miehisiksi määrittyvät alkoholinkäytön tavat voivat liittyä hyvään isyyteen.
Tutkimuksen perusteella nykysukupolven isille sallittua alkoholinkäyttöä määrittelee ennen kaikkea kulttuuriseksi ihanteeksi noussut hoivaisyys, johon moninaisia miehisiksi määrittyviä alkoholinkäytön tapoja sovitellaan. Hoivaisyyteen voi kuitenkin sovittaa yhtä lailla perinteisesti miehiseksi nähdyn humalahakuisen juomisen kuin uudenlaisen alkoholinkäytön sosiaalisuutta ja alkoholia nautintoaineena korostavan miehisen juomistavankin.
— Hoivaisyyden ihanteen mukaan hyvä isyys on läheistä, osallistuvaa sekä hoivaavaa ja tunnistaa ja tunnustaa kasvatusvastuunsa. Isien alkoholinkäytön suhteen tämä tarkoittaa sitä, että isät voivat kyllä käyttää alkoholia, mutta alkoholinkäytön tulee tapahtua yhtäältä tavoilla, jotka eivät haittaa lasten kasvua ja kehitystä, eivätkä estä isän ja lasten välistä läheistä suhdetta sekä toisaalta tavoilla, jotka huomioivat isien kasvatusvastuun myös lasten alkoholikasvatuksessa, Salo kertoo.
Näiden ehtojen nähdään toteutuvan, kun isät eivät käytä alkoholia humalahakuisesti, tai tissuttele joka ilta, lasten nähden ja käyttävät lasten nähden alkoholia vain kulttuurisesti ongelmattomina nähdyillä tavoilla.
Ongelmattomaksi alkoholinkäytöksi määrittyy erityisesti korkeakoulutettuihin keskiluokkaisiin miehiin yhdistetyt juomistavat, joissa korostuvat juomistilanteiden sosiaalisuus, alkoholi nautintoaineena ja alkoholilaatujen tuntemus. Isä itse asiassa toteuttaa hoivaisyyden ideaalia kasvatusvastuunsa tunnistavasta ja tunnustavasta isyydestä ottamalla vastuuta lasten alkoholikasvatuksesta ja näyttämällä kotona esimerkkiä rennosta ja ongelmattomasta alkoholinkäytöstä.
— Kuitenkin on tiedossa, että isiensä alkoholinkäytöstä kärsineiden joukossa on runsaasti niitä, joilla isän alkoholinkäyttö on ollut vallitsevan kulttuurisen tulkinnan mukaan ongelmatonta Salo toteaa.
Kulttuuriset ymmärrykset isille hyväksytystä alkoholinkäytöstä saattavatkin toimia niin, että ainakin osa isien alkoholinkäytön lapsille aiheuttamista ongelmista ja harmeista jää huomiotta ja havaitsematta. Näin siksi, että laajasti jaettujen kulttuuristen ymmärrysten mukaan isille sallitut ja miehisiksi määrittyvät alkoholinkäytön tavat eivät välttämättä olekaan lasten kasvun ja kehityksen tai isän ja lapsen välisen suhteen kannalta ongelmattomia.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Arttu Salon sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja Naama ruttuun muualla, kotona kohtuudella: Isien alkoholinkäytön kulttuurinen moraalikoodisto ja isille sallitut alkoholinkäytön tavat tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 19.3.2021 klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori Sanna Hautala Lapin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannele Forsberg Yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1867-3
Kuva: Inka Hannula