Arto Koskinen tekee elokuvia ja kehittää samalla opetustaan
Näin muistelee Arto Koskinen, useista dokumenttielokuvistaan tunnettu ohjaaja ja käsikirjoituksen lehtori Tampereen ammattikorkeakoulusta. Alatorniossa nuoruutensa viettänyt Koskinen oli taitava piirtäjä sekä sujuvasanainen ja ironinen aineenkirjoittaja – aiheet käsittelivät maailmanpolitiikkaa ja asevarustelua.
– Lukiossa ja peruskoulussa ei silloin opetettu tarinankerronnallisia taitoja. En myöskään ollut tietoinen omista valmiuksistani, mutta opettaja kannusti minua kirjoittamaan omalla tyylilläni.
Nuori Koskinen päätyi Taideteolliseen korkeakouluun. Hän kokeili ensin arkkitehtuurin opiskelua. Elokuvaohjaus poltteli kuitenkin Koskisen haaveissa. Kun elokuvaohjauksen linjalle haettiin opiskelijoita, päätti Koskinen hakea. Koko Suomessa otettiin silloin elokuva-alalle vain kymmenen opiskelijaa. Ohjaukseen ainoastaan kaksi.
Monet tunnistavat Koskisen dokumenttielokuvista, kuten Kuningas Litmanen (2012) ja Nokia Mobile Phone – Matkapuhelinten tarina (2017). Mutta on hän tehnyt paljon muutakin: lyhyitä fiktioita, eri aihepiirejä käsitteleviä dokumenttielokuvia ja myös lastenelokuvan. Uusinta tuotantoa on keväällä 2019 julkaistu podcast-sarja Natsi-Saksan Heinrich Himmlerin henkilääkäristä ja hierojasta, Felix Kerstenistä. Podcast on jatkoa vuonna 1998 tehdylle dokumentille Kuka oli Felix Kersten?.
– Jos en tekisi tätä, mulla olisi vähemmän annettavaa opiskelijoille, toteaa Koskinen.
Opettajana toimiminen on saanut Koskisen kehittämään omaa metodiikkaa elokuva-alan tulevien ammattilaisten opetukseen.
– Ei tässä työssä ole tiettyä kaavaa, miten käsikirjoittamista opetetaan. On olemassa tiettyjä lainlaisuuksia, mutta kukin opettaja ratkaisee itse, kuinka noita lainlaisuuksia lähestyy. Elokuvien ohjaamistakin voi opettaa käsikirjoittamisen kautta. Mitä paremmin tunnet aiheesi, sen henkilöt ja sisällön, sitä helpompaa ohjaaminen on. Olen itse kehittänyt käsikirjoittamisen opetukseen metodiikkaa vuosien saatossa, ja väitöskirja siitä on työn alla, Koskinen kertoo.
Tunnista tarina
Ideat dokumenttielokuviin tulevat Koskisen mukaan sattumalta. Pitää tunnistaa tarina.
– Nokia-elokuvan idea syntyi, kun kuulin, että Nokia myy matkapuhelimensa Microsoftille. Tajusin heti, että tässä on selvä tarina ja innostuin siitä.
Pitkän uran aikana Koskinen on nähnyt elokuva-alan muuttumisen. Mahdollisuudet kehittää omaa perusosaamista ovat lisääntyneet.
– Nyt eletään ison median maailmassa. Syvä ydin eli taito tunnistaa tarinoita on aikakaudesta riippumatta tärkeää. Pitää osata tarinankerronta klassisessa muodossa, vaikka suullisesti, Koskinen tiivistää.
Tarinan tunnistamisen lisäksi tie menestyneeksi käsikirjoittajaksi ja ohjaajaksi vaatii luovuutta ja innokkuutta sekä pitkänteisyyttä. Tämä tuo oman haasteensa käsikirjoittamisen opettamiseen. Koskinen on omasta mielestään opettaja, joka pyrkii kannustamaan herkimpiä opiskelijoita.
– Monikaan ei alalle tullessaan tiedä, mihin lähtee. Siksi yritän tukea niitä herkempiä löytämään oman äänensä, mitä seurata, tiivistää Koskinen.
Koskisen oppilaita ovat olleet muun muassa Ikitie-elokuvan ohjaaja A.J. Annila (linkki) ja elokuvaohjaaja Joonas Berghäll, Miehiä ja poikia 2019.
Podcast Felix Kerstenistä on valittu Prix Italiaan edustamaan Suomea radiodokumenttien ja reportaasien sarjaan.
Tutustu Arto Koskisen tuotantoon
Teksti: Kukka-Maaria Korko
Kuva: Arto Koskisen arkisto
