Keuhkosyövän syntyyn vaikuttavat esimerkiksi ikä ja altistuminen syöpää aiheuttaville aineille, kuten tupakansavulle ja epäpuhtauksille. Myös tupakoimattomien keuhkosyöpäpotilaiden määrä on kasvanut. Sytologisia näytteitä eli solunäytteitä kasvaimesta otetaan usein keuhkoputkien kaikutähystyksellä (EBUS).
Sytologian merkitys kasvaa, kun yksilöllinen lääketiede mahdollistaa pidemmän elinajanodotteen. Nykyään 70 prosenttia keuhkosyöpäpotilaista diagnosoidaan pienillä sytologisilla näytteillä. Vähän kajoavien menetelmien, kuten EBUS-tekniikan, kautta saatujen näytteiden riittävyys on kuitenkin edelleen haaste.
– Riittävän näytteen laadun varmistaminen on elintärkeää tarkan diagnoosin ja jatkohoidon suunnittelun kannalta. Diagnoosin viivästyminen aiheuttaa merkittävän taloudellisen ja sosiaalisen taakan terveydenhuollon organisaatioille ja yhteiskunnalle, mikä korostaa standardoitujen ja yhdenmukaisten lähestymistapojen merkitystä keuhkojen pahanlaatuisten sairauksien diagnosoinnissa, Antti Vuorisalo kertoo.
Vuorisalo analysoi väitöstutkimuksessaan EBUS-tekniikalla saatujen sytologisten näytteiden diagnostisia tuloksia. Hänen tavoitteenaan oli tutkia riittämättömien EBUS-näytteiden kriteerejä ja syitä sekä tarkastella diagnostisia haasteita, jotka liittyvät EBUS-näytteisiin.
Vuorisalon tutkimus osoitti, että näytteen riittävyyden kriteerit ovat puutteellisesti määriteltyjä. Laadunvarmistuskierrokset paljastivat epäjohdonmukaisuuksia diagnooseissa ja luokituksissa sekä laboratorioiden välillä että niiden sisällä.
Standardoitujen luokittelujärjestelmien puute keuhkosytologiassa lisää diagnoosikäytäntöjen monimutkaisuutta. Vuorisalon mukaan kriteeristö ja terminologiajärjestelmä pitäisikin yhdenmukaistaa, jotta eri laitosten ja maiden välillä voidaan saavuttaa parempi johdonmukaisuus ja toistettavuus.
– Kun keuhkosytologian diagnostisiin haasteisiin vastataan standardoinnin, kehittyneiden tekniikoiden ja optimoitujen protokollien avulla, se voi parantaa merkittävästi potilaiden hoitoa. Näiden ratkaisujen toteuttaminen edellyttää kuitenkin koordinoituja ponnisteluja koko terveydenhuoltojärjestelmässä. Tämä puolestaan edellyttää investointeja teknologiaan, koulutukseen ja laadunvarmistustoimenpiteisiin, Vuorisalo sanoo.
Antti Vuorisalo on kotoisin Tampereelta. Hän on Tampereen yliopiston 6. vuosikurssin lääketieteen opiskelija, joka valmistuu maaliskuussa 2025.
Väitöstilaisuus perjantaina 21. helmikuuta
Lääketieteen kandidaatti Antti Vuorisalon patologian alaan kuuluva väitöskirja Endobronchial Ultrasound-Guided Transbronchial Needle Aspiration: Diagnostic Criteria, Classifications, Pitfalls and New Cytological Techniques tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 21.2.2025 kello 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Markus Mäkinen Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Ivana Kholová Tampereen yliopistosta.